Nurse Competence of Graduating Nursing Students

Abstract

The competence of graduating nursing students is an important issue in health care as it is related to professional standards, patient safety and the quality of nursing care. Many changes in health care lead to increased demand with respect to nurses’ competence as well the number of nurses. The purpose of this empirical study was to i) describe the nurse competence areas of nursing students in Europe, ii) evaluate the nurse competence of graduating nursing students, iii) identify factors related to the nurse competence, and to iv) assess the congruence between graduating nursing students’ self-assessments and their mentors’ assessments of students’ nurse competence.

The study was carried out in two phases: descriptive phase and evaluation phase. The descriptive phase focused on describing the nurse competence areas of nursing students in Europe with the help of a literature review (n=10 empirical studies and n=4 additional documents). Thematic analysis was used as the analysis method. In the evaluation phase, the nurse competence with particular focus on nursing skills of graduating nursing students (n=154) was assessed. In addition, factors related to the nurse competence were examined. Also, the congruence between graduating nursing students’ self-assessments and their mentors’ assessments of students’ nurse competence was evaluated by comparing graduating nursing students’ self-assessments with the assessments by their mentors (n=42) in the final clinical placement in four university hospitals. Descriptive statistics and inferential statistics were used to analyse the data.

Based on the results, the nurse competence of nursing students in Europe consists of nine main competence areas: (1) professional/ethical values and practice, (2) nursing skills and interventions, (3) communication and interpersonal skills, (4) knowledge and cognitive ability, (5) assessment and improving quality in nursing, (6) professional development, (7) leadership, management and teamwork, (8) teaching and supervision, and (9) research utilization.

Graduating nursing students self-assessed their nurse competence as good. However, when graduating nursing students’ nurse competence was assessed by their mentors, the results were poorer. Readiness for practice based on nurse education, pedagogical atmosphere on the ward, supervisory relationship between student and mentor and being in paid work in health care at the moment of the study were the most significant factors related to the nurse competence.

Conclusions: Nurse competence can be evaluated with a scale based on self-assessment, but other evaluation methods could be used alongside to ensure that nurse competence can be completed and evaluated critically. Practical implications are presented for nurse education and nursing practice. In future, longitudinal research is needed in order to understand the development of nurse competence during nurse education and the transition process from a nursing student to a professional nurse.

Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys

Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys on tärkeä tekijä terveydenhuollossa, sillä se liittyy ammatillisiin normeihin, potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun. Monet terveydenhuollossa tapahtuneet muutokset ovat lisänneet sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia sekä sairaanhoitajien määrän vaatimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen pätevyyden osaalueet Euroopassa, ii) arvioida valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys iii) tunnistaa ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevia tekijöitä sekä iv) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä koskevien itsearviointien ja heidän ohjaajiensa arviointien vastaavuutta.

Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ammatillisen pätevyyden osa-alueet sairaanhoitajaopiskelijoille Euroopassa määriteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla (n=10 empiiristä tutkimusta ja n=4 dokumenttia). Aineisto analysoitiin teema-analyysillä. Toisessa vaiheessa valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=154) ammatillinen pätevyys arvioitiin ja tutkittiin ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearviointien vastaavuutta arvioitiin vertaamalla sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearviointeja viimeisen kliinisen harjoittelun (neljässä yliopistollisessa sairaalassa) ohjaajien (n=42) arviointeihin. Aineiston analyysissä käytettiin sekä kuvailevia tilastollisia menetelmiä että tilastollista päättelyä.

Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys Euroopassa koostuu yhdeksästä pääkompetenssialueesta: (1) ammatilliset ja eettiset arvot sekä toiminta, (2) hoitotyön taidot ja interventiot, (3) vuorovaikutustaidot, (4) tiedolliset ja kognitiiviset kyvyt, (5) arviointi ja hoitotyön laadun parantaminen, (6) ammatillinen kehittyminen, (7) johtaminen ja yhteistyötaidot, (8) opetus- ja ohjaamistaidot sekä (9) tutkimustiedon hyödyntäminen.

Valmistuvat sairaanhoitajaopiskelijat itsearvioivat ammatillisen pätevyytensä korkeaksi. Ohjaajien arvioimana opiskelijoiden ammatillinen pätevyys oli kuitenkin matalampi. Sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet sairaanhoitajana toimimiselle, harjoitteluyksikön pedagoginen ilmapiiri, ohjaussuhde opiskelijan ja ohjaajan välillä sekä palkkatyö tutkimuksen vastaamishetkellä olivat merkittävimpiä ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammatillista pätevyyttä voidaan valmistumassa olevilla sairaanhoitajaopiskelijoilla mitata itsearviointiin perustuvan mittarin avulla, mutta sen rinnalla on syytä käyttää myös muita arviointimenetelmiä varmistamaan arvioinnin luotettavuutta. Tutkimuksessa esitetään käytännön sovelluksia hoitotyön koulutukselle sekä käytännölle. Tulevaisuudessa tutkimusta tulisi kohdistaa ammatillisen pätevyyden pitkittäistutkimukseen sairaanhoitajakoulutuksen aikana sekä siirryttäessä työelämään, opiskelijasta ammattilaiseksi.