Inclusion or Exclusion? Trade union strategies and Labor migration

Abstract

Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration This research identified and analyzed immigration-related strategies of the Finnish Construction Trade Union (FCTU) and the Service Union United (SUU); e.g. how the unions react to labor immigration, whether unions seek to include migrants in the unions, and what is migrants’ position in the unions. The two unions were chosen as the focus of the research because the workforce in the sectors they represent is migrant-dense. The study also analyzed the experiences that migrants who work in these sectors have with trade unions. The Estonian labor market situation –including the role of Estonian trade unions– was also examined as it has a considerable impact on the operating environment of the FCTU. The results of the study indicate that immigration is a contradictory issue for both unions. On the one hand, they strive to include migrants as trade union members and to defend migrants’ labor rights. On the other hand, they, together with their umbrella organization the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), seek to prevent labor immigration from outside the EU and EEA countries. They actively defend current labor immigration restrictions by drawing atten- tion to high unemployment figures and to the breaches of working conditions migrants encounter. In contrast, the employer organizations promote a more liberal state policy on labor immigration because they see it as a boost for business. Both the unions and the employer organizations ground their arguments on national interest. However, the position of the trade union movement is not uniform: unions belonging to the Confederation of Unions for Professionals and Managerial Staff in Finland (Akava) embrace more liberal labor immigration stances than the SAK. A key trade union strategy is to try to guarantee that migrants’ working condi- tions do not differ from those of the natives. The FCTU and the SUU inform migrants about Finnish collective agreements and trade union membership in the most common migrant languages. This is important for the unions because it is not in their interest that migrants’ working conditions are undercut. The interviewed migrants said that natives had more negotiating power with employers, which is often negatively portrayed in migrants’ working conditions. Migrants perceive that trade unions have an important role in protecting their working conditions. However, they stressed that migrants’ knowledge of unions is often very limited. The number of migrants in both two unions studied here is increasing. Espe- cially in the SUU, a considerable proportion of the new members are migrants. The FCTU is in a more challenging situation than the SUU because migrant construc- tion workers often work only for short periods in Finland and are consequently not interested in becoming union members. The unions’ strategies partly differ: the FCTU was the first Finnish trade union to establish a trade union branch/lo- cal for migrant members. The goal is to facilitate migrants’ inclusion in the union and to highlight the specific problems they face. The SUU, for its part, insists that such a special strategy would exclude migrants within the union organization. Despite the unions’ strategies, migrants are still underrepresented as union members and officials, which some of the interviewed migrants saw as a problem. Immigrants’ perception of trade unions was pragmatic: they had joined unions when membership yielded concrete benefits. In spite of the unions’ strategies, migrants –and temporary migrants– encoun- ter specific problems in terms of working conditions. Both unions demand more state intervention to protect migrants’ labor rights because overseeing working conditions consumes union resources. However, without the unions’ intervention, these problems would be more common than is currently the case. For instance, some of the interviewed migrants had received trade union assistance in claim- ing unpaid wages. The study demonstrated with the help of building on Walter Korpi’s power resources theory, that immigration is a power resource issue for the unions: suc- cessful immigration-related strategies strengthen unions –and vice versa. The research also showed how the unions’ operating environments constrain and enable their immigration-related strategies. This study has illuminated a previously ignored dimension: the immigrant- inclusive strategies of the Finnish trade unions. The research material consists of 78 qualitative interviews, observation in trade union events, and trade unions’ and employer organizations’ public state- ments.

Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto Tutkimuksessa identifioitiin ja analysoitiin Rakennusliiton ja Palvelualojen am- mattiliitto PAMin maahanmuuttoon liittyvät strategiat. Tutkimuksen kohteena oli, miten kyseiset ammattiliitot suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon, pyrkivätkö liitot saaman maahanmuuttajia jäsenikseen sekä mikä on maahan- muuttajien asema ammattiliitoissa. Rakennusliitto ja PAM valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä niiden edustamilla aloilla maahanmuuttajat muodostavat merkit- tävän osan työvoimasta. Tutkimuksessa käsiteltiin myös Rakennusliiton ja PAMin edustamilla aloilla työskentelevien maahanmuuttajien kokemuksia ammattiliito- ista. Lisäksi tarkasteltiin Viron työmarkkinatilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa, sillä ne vaikuttavat Rakennusliiton toimintaympäristöön ja -edellytyksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuutto on Rakennusliitolle ja PAMille ristiriitainen kysymys. Yhtäältä ne pyrkivät saamaan maahanmuut- tajat ammattiliittojen jäseniksi sekä turvaamaan maahanmuuttajien työehtoja. Toisaalta molemmat liitot pyrkivät keskusjärjestönsä SAK:n kanssa torjumaan työperäistä maahanmuuttoa: ne puolustavat aktiivisesti nykyisiä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta suuntautuvan työperäisen maahanmuuton rajoituksia vedoten Suomen korkeaan työttömyysasteeseen sekä maahanmuuttajien työehtoihin liittyviin ongelmiin. Työnantajajärjestöt puolestaan vaativat työperäisen maahanmuuton rajoitus- ten purkamista, sillä ne katsovat, että lisääntynyt työvoiman tarjonta hyödyttäisi yritystoimintaa. Molemmat tahot perustelevat maahanmuuttokantaansa kansal- lisella edulla. Ammattiyhdistysliikkeen kanta työperäiseen maahanmuuttoon ei kuitenkaan ole yhdenmukainen: Akavaan kuuluvilla ammattiliitoilla on SAK:laisia ammattiliittoja liberaalimmat maahanmuuttokannat. Ammattiliittojen keskeisenä strategiana on taata, että maahanmuuttajat eivät tee heikommin työehdoin samoja työtehtäviä kuin syntyperäinen väestö. Sekä PAM että Rakennusliitto tiedottavat suomalaisista työehtosopimuksista ja am- mattiliittojen jäsenyydestä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä. Tämä on ammat- tiliittojen tulevaisuudennäkymien kannalta tärkeää, sillä niiden intressissä ei ole, että syntyperäisen väestön ja maahanmuuttajien työehdot eriytyvät. Tutkimusta varten haastatellut rakennus- ja palvelualoilla työskentelevät maahanmuuttajat kokivat, että maahanmuuttajat ovat syntyperäistä väestöä heikommassa neuvot- teluasemassa suhteessa työnantajiin, mikä heijastuu usein maahanmuuttajien työehtoihin. Maahanmuuttajien mukaan ammattiliitoilla on tärkeä rooli heidän työehtojensa turvaajina. Toisaalta he painottivat, että maahanmuuttajien tietämys ammattiliittojen roolista Suomessa on usein hyvin puutteellista. Molemmissa liitoissa maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut suhteellisen nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja etenkin PAMissa huomattava osa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia. Rakennusliitto on PAMia hankalamassa tilanteessa jäsenhankinnan suhteen, sillä ulkomaalaiset rakennustyöntekijät työskentelevät Suomessa usein tilapäisesti ja eivät sen takia liity ammattiliiton jäseniksi. Liittojen strategiat poikkeavat osittain toisistaan: Rakennusliitto on ensimmäisenä suomalaisena ammattiliittona perustanut maahanmuuttajille tarkoitetun ammattiosaston, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osallistumista liiton toimintaan sekä nostaa esiin maahanmuuttajien kohtaamia erityisongelmia. PAM sen sijaan katsoo, että tällainen erityisjärjestely eriyttäisi maahanmuuttajat muusta jäsenistöstä liiton sisällä. Vaikka molemmat liitot ovat onnistuneet kasvattamaan maahanmuut- tajajäsenten määrää, ovat maahanmuuttajat edelleen aliedustettuina liittojen jäseninä ja toimitsijoina, minkä osa haastatelluista maahanmuuttajista koki ongelmalliseksi. Maahanmuuttajien suhtautuminen ammattiliittoihin oli käytän- nönläheinen: ammattiliittojen jäseniksi liityttiin silloin kun jäsenyyden katsottiin tarjoavan konkreettista hyötyä. Liittojen toimista huolimatta maahanmuuttajat – ja maassa tilapäisesti työs- kentelevät ulkomaalaiset – kohtaavat syntyperäistä väestöä useammin työehtoihin liittyviä ongelmia. Sekä PAM että Rakennusliitto vaativat valtiolta nykyistä vahvem- pia toimia maahanmuuttajien työehtojen turvaamiseksi, sillä maahanmuuttajien työehtojen valvominen ja suojaaminen vaatii liitoilta resursseja. Toisaalta ilman ammattiliittojen toimintaa maahanmuuttajien työehtoihin liittyvät ongelmat olisivat nykyistä suurempia. Jotkut tutkimusta varten haastatellut maahanmuut- tajat olivat esimerkiksi saaneet ammattiliiton apua maksamattomien palkkojen perimisessä. Tutkimus osoitti Walter Korven valtaresurssiteoriaa hyödyntäen, että maahan- muutto on ammattiliitoille valtaresurssikysymys: onnistuneet maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvät strategiat vahvistavat liittojen valtaresursseja – ja päinvastoin. Tutkimus osoitti myös miten ammattiliittojen toimintaympäristö rajoittaa ja mahdollistaa maahanmuuttoon liittyviä strategioita. Aiemmat tutkimukset ovat painottaneet suomalaisten ammattiliittojen pyrkimystä torjua työperäistä maahanmuuttoa, jolloin tässä tutkimuksessa havaitut ammattiliittojen toimet maahanmuuttajien työmarkkina-aseman tur- vaamiseksi ovat jääneet huomioimatta. Tutkimusaineisto koostuu 78 laadullisesta tutkimushaastattelusta, ammat- tiliittojen tilaisuuksista kerätystä aineistosta sekä ammattiliittojen ja työnanta- jajärjestöjen julkisista kannanotoista.