Vastineenmuodostus henkilövakuutussanastossa
Äijö, Aino (2016-08-26)
Vastineenmuodostus henkilövakuutussanastossa
Äijö, Aino
(26.08.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on vastineenmuodostus perinteisen terminologian menetelmin luodussa ranska–suomi-henkilövakuutussanastossa tapauksissa, joissa lähdekieliselle termille ei ole löydetty kohdekielistä vastinetta. Sanaston laatimisessa on noudatettu soveltuvin osin Guy Rondeaun systemaattisen sanastotyön menetelmää ja vastine-ehdotusten luokittelun perusteena käytetty vastineenmuodostustypologia on Paul Kosteran. Tavoitteena oli tutkia, miten vastine-ehdotukset jakautuvat typologian mukaan ja toteutuuko Kosteran esittämä olettamus käännöslainojen runsaudesta vastine-ehdotusten joukossa.
Tutkielman tulos on, että Kosteran olettamus käännöslainojen runsaudesta pitää paikkansa henkilövakuutussanaston vastine-ehdotusten jakautumisen pohjalta, sillä puhtaita käännöslainoja oli 56,3 % vastine-ehdotuksista. Selitysvastineita oli 8,8 %, lainaluomuksia 2,5 % ja merkityslainoja 1,3 %. Loput 31,4 % olivat edellä mainittujen vastinetyyppien yhdistelmiä. Niiden suuri osuus oli tutkielmassa yllätys.
Tutkielman pohjalta nousi esiin muutamia uusia kysymyksiä, joihin olisi hankittava vastaukset lisätutkimuksin. Olisi mielenkiintoista selvittää, jakautuisivatko vastineet samalla tavoin, jos lähteenä olisi jokin toinen kieli tai vaihtoehtoisesti useita kieliä. Lisäksi osoittautui, että suurta osaa systemaattisen menetelmän mukaan kerätyistä suomenkielisistä termeistä ei tarvittu ranskankielisten termien vastineiksi. Syy tähän on tuntematon, ja sitä olisi tutkittava enemmän.
Tutkielman tulos on, että Kosteran olettamus käännöslainojen runsaudesta pitää paikkansa henkilövakuutussanaston vastine-ehdotusten jakautumisen pohjalta, sillä puhtaita käännöslainoja oli 56,3 % vastine-ehdotuksista. Selitysvastineita oli 8,8 %, lainaluomuksia 2,5 % ja merkityslainoja 1,3 %. Loput 31,4 % olivat edellä mainittujen vastinetyyppien yhdistelmiä. Niiden suuri osuus oli tutkielmassa yllätys.
Tutkielman pohjalta nousi esiin muutamia uusia kysymyksiä, joihin olisi hankittava vastaukset lisätutkimuksin. Olisi mielenkiintoista selvittää, jakautuisivatko vastineet samalla tavoin, jos lähteenä olisi jokin toinen kieli tai vaihtoehtoisesti useita kieliä. Lisäksi osoittautui, että suurta osaa systemaattisen menetelmän mukaan kerätyistä suomenkielisistä termeistä ei tarvittu ranskankielisten termien vastineiksi. Syy tähän on tuntematon, ja sitä olisi tutkittava enemmän.