Julkisten tilamerkitysten ja yksilön paikkakokemuksen vertailua Turun Koroisilla

Abstract

Tässä tutkimuksessa keskitytään julkisten tilamerkitysten ja yksilön paikkakokemuksen tarkasteluun Turun Koroisilla. Aurajokilaaksossa on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien ja keskiajalla Koroisille perustettiin piispankirkko Suomen ensimmäistä hiippakuntaa johtamaan. Koroinen on vahvasti profiloitunut kulttuuriympäristöksi, jossa kulttuurimai-sema ja kulttuuriperintöarvot ohjaavat pitkälti myös alueen maankäyttöä. Koroinen on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue), valta-kunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Aurajokilaakson kansallismaisemaa sekä kansal-lista kaupunkipuistoa. Koroisilla on lisäksi vahva virkistyksellinen arvo lähiseudun asuk-kaille. Koroisille on suunnitteilla uusi asemakaava, joka mahdollistaisi uuden tien raken-tamisen alueen peltojen poikki sekä uudisrakentamisen sijoittamisen nykyisen Halisten marketin taakse. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, kohtaavatko kaupunkikehit-tämisen politiikka ja tavalliset arkielämän tilankäyttäjät ja millaisia merkityksiä Koroisilla on alueen kävijöiden arkielämässä. Tutkimuksen tarkoitus on osaltaan lisätä asukkaiden osallistamista osana kaupungin kehittämistä. Aineistona on syksyllä 2015 kerätty Webropol-kyselyaineisto, johon vastauksia saatiin yhteensä 118. Kysely oli esillä Turun yliopiston Intrassa, sähköisenä linkkinä yliopiston viestinnässä sekä Turun ympäristötoi-men sivuilla. Teoreettisena viitekehyksenä on konstruktivismi eli käsitys sosiaalisesti rakentuneesta todellisuudesta sellaisena, kuin se ilmenee tavallisten jäsenten kokemuk-sissa, mutta yksilön paikkakokemuksen tulkintaan sovelletaan osin myös fenomenologis-ta ajattelua, jossa korostuu yksilön kokemuksellinen suhde maailmaan. Keskeisiä tutki-muskäsitteitä ovat tila, paikka, maisema, kulttuuriperintö sekä instituutiot ja institutiona-lisoitumisprosessi ja käsitteiden teoreettisessa tarkastelussa on sovellettu muun muassa Doreen Masseyn, Christopher Tilleyn, Yi-Fu Tuanin, Peter Bergerin ja Thomas Luckma-nin sekä Anssi Paasin kirjallisuutta. Kävijöille suunnattua kyselyä analysoidaan teoriaoh-jaavan sisällönanalyysin avulla, jossa oletetaan aineiston sisältävän teoreettisia kytkentö-jä, mutta jotka eivät suoraan pohjaudu teoriaan. Sisällönanalyysissa korostuvat tulkinnat havaitusta ja aistitusta sekä opitusta ja eletystä ympäristöstä. Tutkimustulosten mukaan julkiset tilamerkitykset ja yksilön paikkakokemukset kohtaavat koroisilla eikä virkistys- ja kulttuuriympäristöarvoja nähdä yleisesti vastakkaisina. Maaseutumaista henkeä huo-kuva Koroinen tuo vastaajien mukaan vaihtelua muuten urbaaniin lähiympäristöön ja myös maisemalla on merkittävä rooli ympäristön ja paikan kokemisessa, vaikka kaikille vastaajille esimerkiksi Koroisten ja yleisesti Aurajokivarren kansallismaisemastatus ei ollut entuudestaan tuttu. Vaikka Koroinen mielletään kulttuuriympäristönä, jolla on vah-va virkistyksellinen arvo, alueelle kaivataan lisäksi myös muunlaista toimintaa, kuten taidepajoja, kahviloita tai puutarhatoimintaa. Tämä merkitsee, että Koroinen kulttuu-riympäristönä voisi tarjota mahtavat puitteet uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja toiminto-jen rakentamiselle, johon kaupunkilaiset voisivat ottaa osaa ikään ja sukupuoleen katsomatta.