Yhteishallinnointidirektiivin täytäntöönpanon vaikutukset käyttäjien oikeuksien hankintaan
Hoffren, Laura (2016-10-10)
Yhteishallinnointidirektiivin täytäntöönpanon vaikutukset käyttäjien oikeuksien hankintaan
Hoffren, Laura
(10.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassa yhteishallinnointidirektiivin täytäntöönpanon vaikutuksia käyttäjien oikeuksien hankintaan. Arvioin erityisesti oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisen vaikutuksia käyttäjien oikeuksien hankintaan ja musiikkiteosten lisensioinnin tehokkuuteen.
Tekijänoikeuksien yhteishallinnointi on tällä hetkellä alueellista ja perustuu kansallisiin toimintamalleihin. Vapaaehtoista yhteishallinnointia ei ole aikaisemmin kansallisella tai EU:n tasolla säännelty erityislainsäädännöllä. Yhteishallinnointidirektiivin tarkoituksena on lisätä tekijänoikeusmarkkinoiden toiminnan tehokkuutta ja vahvistaa oikeudenhaltijoiden itsehallinnointioikeuksia. Direktiivi on luonteeltaan minimiharmonisointisäädös, vaikka sen yksityiskohtaisuus jättää käytännössä niukasti kansallista liikkumavaraa. Direktiivin täytäntöönpano muuttaa kansallisia käytäntöjä, ja siksi sen vaikutusten arviointi on tarpeellista käyttäjien oikeuksien hankinnan ja yhteishallinnon toiminnan kannalta.
Käytän työssäni pääasiallisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä selvitän yhteishallinnoinnin sääntelyn nykytilaa ja sitä, miten direktiivin täytäntöönpano muuttaa nykysäädännön mukaisia käytäntöjä. Tarkastelen aihettani myös oikeustaloustieteen lainopillisesta näkökulmasta, koska yhteishallinnointidirektiivin säätämisen tarkoituksena on parantaa yhteishallinnoinnin tehokkuutta ja sisämarkkinoiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi direktiivin tavoitteiden saavuttamista tulee arvioida myös markkinavaikutusten kannalta.
Tutkielma etenee yhteishallinnoinnin tarkoituksen ja nykysäädännön esittelemisestä direktiivin keskeisten artiklojen käsittelyyn ja vaikutusten arviointiin. Arvioin direktiivin täytäntöönpanoa ja tulkintaa erityisesti tehokkuusargumenttien ja kilpailuoikeudellisten säännösten valossa. Lopuksi pohdin, mikä tekijänoikeuden funktio on nykyaikana ja tuleeko oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien oikeuksien olla tasapainossa.
Tulen tutkielmassa siihen johtopäätökseen, että oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden liiallinen vahvistaminen voi lisätä teosrepertuaarien pirstaloitumista ja vaikeuttaa käyttäjien oikeuksien hankintaa. Pirstaloitumista korostaa entisestään lisensiointipassin käyttöönotto, jonka tarkoituksena on keskittää usean alueen kattavien lisenssien myöntäminen muutamalle oikeuksien hallinnointikeskukselle.
Tekijänoikeuksien yhteishallinnointi on tällä hetkellä alueellista ja perustuu kansallisiin toimintamalleihin. Vapaaehtoista yhteishallinnointia ei ole aikaisemmin kansallisella tai EU:n tasolla säännelty erityislainsäädännöllä. Yhteishallinnointidirektiivin tarkoituksena on lisätä tekijänoikeusmarkkinoiden toiminnan tehokkuutta ja vahvistaa oikeudenhaltijoiden itsehallinnointioikeuksia. Direktiivi on luonteeltaan minimiharmonisointisäädös, vaikka sen yksityiskohtaisuus jättää käytännössä niukasti kansallista liikkumavaraa. Direktiivin täytäntöönpano muuttaa kansallisia käytäntöjä, ja siksi sen vaikutusten arviointi on tarpeellista käyttäjien oikeuksien hankinnan ja yhteishallinnon toiminnan kannalta.
Käytän työssäni pääasiallisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä selvitän yhteishallinnoinnin sääntelyn nykytilaa ja sitä, miten direktiivin täytäntöönpano muuttaa nykysäädännön mukaisia käytäntöjä. Tarkastelen aihettani myös oikeustaloustieteen lainopillisesta näkökulmasta, koska yhteishallinnointidirektiivin säätämisen tarkoituksena on parantaa yhteishallinnoinnin tehokkuutta ja sisämarkkinoiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi direktiivin tavoitteiden saavuttamista tulee arvioida myös markkinavaikutusten kannalta.
Tutkielma etenee yhteishallinnoinnin tarkoituksen ja nykysäädännön esittelemisestä direktiivin keskeisten artiklojen käsittelyyn ja vaikutusten arviointiin. Arvioin direktiivin täytäntöönpanoa ja tulkintaa erityisesti tehokkuusargumenttien ja kilpailuoikeudellisten säännösten valossa. Lopuksi pohdin, mikä tekijänoikeuden funktio on nykyaikana ja tuleeko oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien oikeuksien olla tasapainossa.
Tulen tutkielmassa siihen johtopäätökseen, että oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden liiallinen vahvistaminen voi lisätä teosrepertuaarien pirstaloitumista ja vaikeuttaa käyttäjien oikeuksien hankintaa. Pirstaloitumista korostaa entisestään lisensiointipassin käyttöönotto, jonka tarkoituksena on keskittää usean alueen kattavien lisenssien myöntäminen muutamalle oikeuksien hallinnointikeskukselle.