Tilintarkastajan rooli taloudellisissa väärinkäytöksissä – Aktiivisen ilmoitusvelvollisuuden säätämisen arvioidut vaikutukset
Suojanen, Aliisa (2017-01-04)
Tilintarkastajan rooli taloudellisissa väärinkäytöksissä – Aktiivisen ilmoitusvelvollisuuden säätämisen arvioidut vaikutukset
Suojanen, Aliisa
(04.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomessa on aika ajoin ehdotettu, että tilintarkastajan raportointivelvoitteita viranomaisille tulisi kasvattaa säätämällä tilintarkastajalle viranomaisille kohdistuva oma-aloitteinen, aktiivinen ilmoitusvelvollisuus tilintarkastustyössä havaituista väärinkäytöksistä. Pyrkimyksenä on ollut lisätä tilintarkastajan roolia väärinkäytösten ennaltaehkäisemisessä ja havaitsemisessa erityisesti niin, että säännöksen avulla pystyttäisiin tehostamaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Edellisen kerran ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lakiehdotusta käsiteltiin eduskunnassa vuosien 2013–2015 aikana, jolloin se herätti tilintarkastuksen eri sidosryhmien keskuudessa hyvin erilaisia ja ristiriitaisiakin mielipiteitä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida, mitkä olisivat tilintarkastajille säädettävän aktiivisen ilmoitusvelvollisuuden arvioidut vaikutukset. Näitä arvioituja vaikutuksia analysoidaan suhteessa tilintarkastajan nykymuotoiseen rooliin taloudellisissa väärinkäytöksissä sekä suhteessa sidosryhmien odotuksiin tilintarkastajan taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvästä roolista. Vaikka ilmoitusvelvollisuutta on ehdotettu säädettäväksi tilintarkastajille useamman kerran, rajataan tässä tutkielmassa ilmoitusvelvollisuuden käsittely pohjautumaan eduskunnassa vuosina 2013–2015 käsiteltyyn lainsäädäntöhankkeeseen ja ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksia arvioidaan kyseisen hankkeen ehdotusten pohjalta.
Tutkielma on toteutettu toiminta-analyyttisella tutkimusotteella ja tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Keskeisen aineiston tutkielmaan muodostavat myös 32:n tilintarkastuksen sidosryhmän lainsäädäntöprosessin aikana ilmoitusvelvollisuudesta antamat lausunnot. Tutkielman tulosten mukaan ilmoitusvelvollisuus toisi selkeän muutoksen tilintarkastajien nykymuotoiseen salassapitovelvollisuuteen ja ammatilliseen rooliin tuoden tilintarkastajille tällä hetkellä viranomaisvalvontaan kuuluvan tehtävän. Ehdotetussa muodossaan ilmoitusvelvollisuudella olisi myös tilintarkastusprosessia laajentava vaikutus, toisin kuin ilmoitusvelvollisuutta käsitelleessä hallituksen esityksessä arvioitiin ja se lisäisi tilintarkastustyön kustannuksia sekä vaatisi tilintarkastajilta lisäkouluttautumista. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus saattaisi heikentää tilintarkastajan ja asiakasyrityksen välistä luottamussuhdetta. Ilmoitusvelvollisuuden toimivuus tavoitteissaan, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida, mitkä olisivat tilintarkastajille säädettävän aktiivisen ilmoitusvelvollisuuden arvioidut vaikutukset. Näitä arvioituja vaikutuksia analysoidaan suhteessa tilintarkastajan nykymuotoiseen rooliin taloudellisissa väärinkäytöksissä sekä suhteessa sidosryhmien odotuksiin tilintarkastajan taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvästä roolista. Vaikka ilmoitusvelvollisuutta on ehdotettu säädettäväksi tilintarkastajille useamman kerran, rajataan tässä tutkielmassa ilmoitusvelvollisuuden käsittely pohjautumaan eduskunnassa vuosina 2013–2015 käsiteltyyn lainsäädäntöhankkeeseen ja ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksia arvioidaan kyseisen hankkeen ehdotusten pohjalta.
Tutkielma on toteutettu toiminta-analyyttisella tutkimusotteella ja tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Keskeisen aineiston tutkielmaan muodostavat myös 32:n tilintarkastuksen sidosryhmän lainsäädäntöprosessin aikana ilmoitusvelvollisuudesta antamat lausunnot. Tutkielman tulosten mukaan ilmoitusvelvollisuus toisi selkeän muutoksen tilintarkastajien nykymuotoiseen salassapitovelvollisuuteen ja ammatilliseen rooliin tuoden tilintarkastajille tällä hetkellä viranomaisvalvontaan kuuluvan tehtävän. Ehdotetussa muodossaan ilmoitusvelvollisuudella olisi myös tilintarkastusprosessia laajentava vaikutus, toisin kuin ilmoitusvelvollisuutta käsitelleessä hallituksen esityksessä arvioitiin ja se lisäisi tilintarkastustyön kustannuksia sekä vaatisi tilintarkastajilta lisäkouluttautumista. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus saattaisi heikentää tilintarkastajan ja asiakasyrityksen välistä luottamussuhdetta. Ilmoitusvelvollisuuden toimivuus tavoitteissaan, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.