Pieni pitäjä julmassa sodassa: Vuoden 1918 sisällissota Merikarvialla
Antola, Lauri (2017-02-15)
Pieni pitäjä julmassa sodassa: Vuoden 1918 sisällissota Merikarvialla
Antola, Lauri
(15.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomi ajautui pian itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan vuonna 1918. Varsinaiset rinta-mataistelut olivat kuitenkin vain pieni osa tragediaa. Tarkastelen tutkimuksessani sisällissotaan johtanutta kehitystä, sota-aikaa ja sodan seurauksia yhdessä pohjoissatakuntalaisessa pitäjässä. Merikarvia oli vuonna 1918 noin 8500 asukkaan maalaisyhteisö, jonka taloudellista kehitystä oli vauhdittanut merkittävästi saha- ja kalateollisuuden voimakas nousu.
Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisällissotaa edeltävää lähtötilannetta Merikarvialla sekä tutkia sisällissodan tapahtumien vaikutuksia paikallisesti. Näitä tapahtumia vertaan koko maan vastaaviin ja tutkin mikrohistoriallista tutkimusotetta käyttäen. Yritän tällä tavoin löytää Merikarvian erityispiirteitä sisällissodan osalta. Koska sotatoimet eivät noudattaneet kuntien rajoja, perehdyn taisteluiden kulkuun osittain myös Merikarvian naapurikunnissa. Ajallisesti olen keskittynyt pääasiassa vuoden 1918 tapahtumiin, mutta sivuan tutkimuksessani myös tapahtumia ennen sotaa ja sodan jälkeistä aikaa. Tärkeimpiä lähteitäni ovat merikarvialaisten kirjoittamat päiväkirjat sekä erilaiset haastattelut.
Merikarvia oli sisällissotaa edeltävänä aikana työläisvaltainen pitäjä, jossa valkoiset harjoittivat kuitenkin todellista valtaa. Vastakkainasettelu omistavan ja omistamattoman luokan välillä oli suurta. Merikarvian alueella jännitteitä aiheutti myös venäläisten joukkojen läsnäolo. Yhteiskuntaluokkien välistä rajaa pitäjässä hämärsi runsas kalastajaväestö, joiden huomattavasti keskimääräistä korkeammat tulot vaikuttivat heidän sosiaalista asemaansa kohottavasti.
Varsinaiset sotatoimet alkoivat Merikarvialla helmikuun loppupuolella Pohjansahan taistelulla. Muita suurempia taisteluja käytiin Pirttijärvellä ja Haminaholmassa. Kaikki punaisten hyökkäykset Merikarvialle torjuttiin. Näin ollen Merikarvia säilyi koko sisällissodan ajan valkoisten hallussa.
Kahtiajako yhteiskunnassa säilyi edelleen sisällissodan jälkeen ja monin paikoin jopa syveni. Vaikka Merikarviallakin punaisia otettiin yhteiskunnan toimintoihin mukaan jo hyvin pian sodan jälkeen, kahtiajako vaikuttaa silti säilyneen ihmisten mielissä ja arjessa vielä hyvin pitkään.
Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisällissotaa edeltävää lähtötilannetta Merikarvialla sekä tutkia sisällissodan tapahtumien vaikutuksia paikallisesti. Näitä tapahtumia vertaan koko maan vastaaviin ja tutkin mikrohistoriallista tutkimusotetta käyttäen. Yritän tällä tavoin löytää Merikarvian erityispiirteitä sisällissodan osalta. Koska sotatoimet eivät noudattaneet kuntien rajoja, perehdyn taisteluiden kulkuun osittain myös Merikarvian naapurikunnissa. Ajallisesti olen keskittynyt pääasiassa vuoden 1918 tapahtumiin, mutta sivuan tutkimuksessani myös tapahtumia ennen sotaa ja sodan jälkeistä aikaa. Tärkeimpiä lähteitäni ovat merikarvialaisten kirjoittamat päiväkirjat sekä erilaiset haastattelut.
Merikarvia oli sisällissotaa edeltävänä aikana työläisvaltainen pitäjä, jossa valkoiset harjoittivat kuitenkin todellista valtaa. Vastakkainasettelu omistavan ja omistamattoman luokan välillä oli suurta. Merikarvian alueella jännitteitä aiheutti myös venäläisten joukkojen läsnäolo. Yhteiskuntaluokkien välistä rajaa pitäjässä hämärsi runsas kalastajaväestö, joiden huomattavasti keskimääräistä korkeammat tulot vaikuttivat heidän sosiaalista asemaansa kohottavasti.
Varsinaiset sotatoimet alkoivat Merikarvialla helmikuun loppupuolella Pohjansahan taistelulla. Muita suurempia taisteluja käytiin Pirttijärvellä ja Haminaholmassa. Kaikki punaisten hyökkäykset Merikarvialle torjuttiin. Näin ollen Merikarvia säilyi koko sisällissodan ajan valkoisten hallussa.
Kahtiajako yhteiskunnassa säilyi edelleen sisällissodan jälkeen ja monin paikoin jopa syveni. Vaikka Merikarviallakin punaisia otettiin yhteiskunnan toimintoihin mukaan jo hyvin pian sodan jälkeen, kahtiajako vaikuttaa silti säilyneen ihmisten mielissä ja arjessa vielä hyvin pitkään.