Valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä heidän valmiuksistaan kohdata erityistä tukea tarvitseva oppilas. ” Kyllä se taitaa olla tuo työelämä, joka sitte lopulta tuohon opettaa”
Nieminen, Tiina (2017-04-12)
Valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä heidän valmiuksistaan kohdata erityistä tukea tarvitseva oppilas. ” Kyllä se taitaa olla tuo työelämä, joka sitte lopulta tuohon opettaa”
(12.04.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704126095
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704126095
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella vastavalmistuvien luokanopettajien näkemyksiä heidän valmiuksistaan kohdata erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen luokassa. Tarkastelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen luokassa sekä luokanopettajakoulutuksen tarjoamat edellytykset kohdata ja opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusta varten on haastateltu kuusi keväällä 2016 valmistunutta luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut toteutettiin loppukeväästä 2016. Aineiston analyysi on suoritettu sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.
Teoriaosuudessa avataan tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet kuten erityispedagogiikka, integraatio, segregaatio, inkluusio, kolmiportaisen tuen malli, lähikouluperiaate sekä erityistä tukea tarvitseva oppilas.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että luokanopettajakoulutuksen antamat valmiudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohtaamiseksi ja opettamiseksi olivat vastaajien mukaan niukat. Luokanopettajakoulutus koettiin pääosin liian tutkimuspainotteiseksi ja käytännön harjoittelua toivottiin enemmän. Vastaajat kokivat omat henkilökohtaiset valmiutensa, esimerkiksi rauhallisuuden, pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamista tukevina. Erityistä tukea tarvitseva oppilas nähtiin oppilaana, jolla voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, pulmia käyttäytymisen ja sosiaalisten suhteiden kanssa, diagnooseja (ADHD) tai hän ei ole kiinnostunut koulunkäynnistä.
Erityispedagogiikka koettiin tärkeänä osana luokanopettajan ammatillista osaamista etenkin tulevaisuuden koulua ajatellen. Toisaalta vastaajat näkivät lähes yhtä tärkeänä vaikuttavana asiana opettajan persoonallisuuden ja henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusta varten on haastateltu kuusi keväällä 2016 valmistunutta luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut toteutettiin loppukeväästä 2016. Aineiston analyysi on suoritettu sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.
Teoriaosuudessa avataan tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet kuten erityispedagogiikka, integraatio, segregaatio, inkluusio, kolmiportaisen tuen malli, lähikouluperiaate sekä erityistä tukea tarvitseva oppilas.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että luokanopettajakoulutuksen antamat valmiudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohtaamiseksi ja opettamiseksi olivat vastaajien mukaan niukat. Luokanopettajakoulutus koettiin pääosin liian tutkimuspainotteiseksi ja käytännön harjoittelua toivottiin enemmän. Vastaajat kokivat omat henkilökohtaiset valmiutensa, esimerkiksi rauhallisuuden, pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamista tukevina. Erityistä tukea tarvitseva oppilas nähtiin oppilaana, jolla voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, pulmia käyttäytymisen ja sosiaalisten suhteiden kanssa, diagnooseja (ADHD) tai hän ei ole kiinnostunut koulunkäynnistä.
Erityispedagogiikka koettiin tärkeänä osana luokanopettajan ammatillista osaamista etenkin tulevaisuuden koulua ajatellen. Toisaalta vastaajat näkivät lähes yhtä tärkeänä vaikuttavana asiana opettajan persoonallisuuden ja henkilökohtaiset ominaisuudet.