Pirstaleinen yhteisövastuu? Oikeushenkilön rikosoikeudellisen vastuun aineellinen soveltamisala Kiinassa ja Suomessa.
Vanto, Johanna (2017-06-06)
Pirstaleinen yhteisövastuu? Oikeushenkilön rikosoikeudellisen vastuun aineellinen soveltamisala Kiinassa ja Suomessa.
Vanto, Johanna
(06.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan oikeushenkilön rikosoikeudellisen vastuun aineellista soveltamisalaa Kiinassa ja Suomessa, arvioiden kriittisesti sen suhdetta yhtäältä kansallisiin tavoitteenmäärittelyihin ja toisaalta kansainvälisiin velvoitteisiin. Vertailtavien maiden rikoslakiin sisältyvää oikeushenkilöitä koskevaa sääntelyä tarkastellaan tutkielmassa funktionaalisen oikeusvertailun keinoin. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kvantitatiivisia menetelmiä oikeushenkilön rangaistusvastuun aineellista alaa koskevien ratkaisujen vertailuun. Molemmissa maissa päädyttiin oikeushenkilön rikosoikeudellisesta vastuusta säädettäessä siihen, että ratkaisut oikeushenkilöitä koskevista kriminalisoinneista tehdään yksitellen, säännös tai säännösryhmä kerrallaan. Oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottuvuus haluttiin alkuvaiheissaan pitää suppeana. Oikeushenkilön rangaistusvastuun ajateltiin soveltuvan lähinnä yhteiskunnan taloudellisen järjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan liittyviin rikoksiin tai ylipäätään harvoihin ja suhteellisen vakaviin rikostyyppeihin. Soveltamisalaa on kuitenkin viime vuosina laajennettu yhä uusiin rikoksiin ja rikostyyppeihin. Merkittävimpiä tekijöitä oikeushenkilön rangaistusvastuun aineellisen soveltamisalan laajentumisessa ovat olleet erilaiset kansainvälisoikeudelliset velvoitteet. Tutkielma osoittaa, että oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentuminen eri kriminalisointeihin on ollut monessa tapauksessa pistemäistä, jopa sattumanvaraista. Muun muassa ylikansallisen sääntelyn kansallisen voimaansaattamisen paineissa lainsäätäjiltä vaikuttaa hukkuneen oikeushenkilöitä koskevan rikosoikeudellisen sääntelyn kokonaisuus. Oikeushenkilön rangaistusvastuun aineellista alaa tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja sen laajentamiseen liittyviä periaatteita hahmotella uudelleen kansallisella tasolla, jottei yhteisörikollisuuden uhrien oikeussuojan kattavuus olisi pääosin kansainvälisoikeudellisen sääntelyn varassa.