Valuuttakurssiriskiltä suojautuminen ja valuuttajohdannaisten käytön vaikutus yrityksen arvoon - Monimenetelmätutkimus suomalaisessa yrityskontekstissa

Abstract

Valuuttakurssiriski on globaalisti toimivan yrityksen yksi merkittävimmistä riskeistä. Myös Suomi on varsin riippuvainen euroalueen ulkopuolisista markkinoista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia mahdollista yhteyttä valuuttajohdannaisten käytön ja yrityksen arvon välillä Suomessa. Tämän lisäksi tavoitteena on tutkia valuuttakurssiriskiltä suojautumista ja valuuttajohdannaisten käytön taustalla olevia syitä suomalaisessa yrityskontekstissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: Onko suomalaisten yrityksen valuuttajohdannaisten käytöllä vaikutusta yrityksen arvoon? Millaisia näkökulmia yrityksillä on valuuttakurssiriskiin liittyen? Miksi yrityksissä suojaudutaan tai ei suojauduta valuuttakurssiriskiltä valuuttajohdannaisilla?

Perinteinen riskienhallintatutkimus perustuu Modiglianin ja Millerin (1958; 1961) irrelevanttiusteoreemaan, jonka mukaan esimerkiksi riskienhallinta ei lisää yrityksen arvoa. Allayannis ja Weston (2001) olivat ensimmäisiä, jotka tutkivat laajalla empiirisellä aineistolla valuuttajohdannaisten käytön vaikutusta yrityksen arvoon. Heidän mukaansa riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Tämä tutkimus toteutetaan monimenetelmätutkimuksena, josta tilastollinen osuus perustuu Allayanniksen ja Westonin (2011) tutkimukseen ja sen replikointiin. Aineistona käytetään suomalaisia pörssiyrityksiä, joiden markkina-arvo on yli 100 miljoonaa euroa. Valuuttajohdannaisten käytön havaittiin olevan yhteydessä 17,2 % matalampaan yrityksen arvoon kuin valuuttajohdannaisia käyttämättömien. Tutkimuksen laadullinen osuus toteutetaan case-tutkimuksena, jossa haastatellaan kahta suomalaista pörssiyritystä. Näistä toinen käyttää valuuttajohdannaisia ja toinen ei.

Yhdistämällä tilastollisen- ja laadullisen aineiston tulokset, päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: Ensiksi, valuuttajohdannaisten osuus on usein varsin pieni osa koko valuuttariskinhallintaa, joten niiden käytön ja yrityksen arvon välinen yhteys on varsin epäselvä. Valuuttajohdannaistutkimus vaatii näin ollen uudenlaista tarkastelua erilaisesta näkökulmasta ja aiempaa kirjallisuutta on tarkasteltava kriittisesti. Toiseksi, on tarpeen tutkia tarkemmin, mikä merkitys valuuttariskienhallinnalla on sijoittajille, sillä valuuttajohdannaisten merkitys sijoittajille ja yrityksille saattaa olla yleisesti uskottua merkityksettömämpää. Voi olla, että suuri osa yrityksistä käyttää valuuttajohdannaisia turhaan, mikä kuluttaa resursseja ja lisää kustannuksia.