Varsinais-Suomen nuorakeraamiset asuinpaikat paikkatietojärjestelmien avulla tarkasteltuna
Mäki-Fränti, Ilkka (2017-06-22)
Varsinais-Suomen nuorakeraamiset asuinpaikat
paikkatietojärjestelmien avulla tarkasteltuna
Mäki-Fränti, Ilkka
(22.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on arkistolähteiden perusteella kerätty tietokanta Varsinais-Suomen maakunnan alueelta löydetyistä nuorakeraamisista asuinpaikoista. Nämä asuinpaikat on jaettu kolmeen eri kategoriaan sen perusteella, onko niistä löytynyt nuorakeramiikkaa vai ei ja ovatko kohteen nuorakeraamiset löydöt tulleet yksinomaan hautauksesta. Näitä kohteita on sitten tarkasteltu erilaisten paikkatietoanalyysien avulla, ja saatuja tuloksia on verrattu Espoon alueelta ja Jäkärlän kivikautisen asuinpaikan ympäristöstä aikaisemmin saatuihin tuloksiin. Eri kategorioita on myös verrattu keskenään. Tarkoituksena on ollut selvittää onko eri alueiden nuorakeraamiset kohteet sijoittuneet samankaltaisesti Suomen sisällä. Pyrkimys on ollut myös löytää sellaisia eroja keraamisten ja keramiikattomien kohteiden sekä hautakohteiden välillä, jotka voisivat kertoa meille näiden kohteiden merkityksestä tai käyttötarkoituksesta.
Tuloksena huomattiin, että Varsinais-Suomen nuorakeraamiset kohteet jakautuvat pääasiassa kahdelle alueelle: Turun seutukunnan muinaisrannan lähettyville sekä Salon seudun itä- ja kaakkoispuolen järvialueelle. Turun seudun kohteet sisältävät pääasiassa nuorakeramiikkaa ja ne ovat sijoittuneet suhteellisen tasaisesti noin kilometrin säteelle rannasta, mutta jossakin määrin myös kauemmas. Salon seudulta löydetyistä kohteista taas tunnetaan toistaiseksi vain vähän nuorakeramiikkaa ja tämän alueen kohteet painottuvat pääasiassa järvien tuntumaan. Valtaosa Varsinais-Suomen nuorakeraamisista kohteista rajoittuu 20 kilometrin päähän rannasta, jonka jälkeen on pitkä alue, jolta ei nuorakeraamisia kohteita tunneta laisinkaan. Muutama asuinpaikka on löydetty vasta läheltä maakunnan koilisrajaa.
Eri kategorioiden välisessä vertailussa havaittiin, että kohteet ilman nuorakeramiikkaa ovat pääasiassa sijainneet joko lähelle merenrantaa tai sisämaan järvien tuntumassa. Tämä vastaa aikaisempia havaintoja, joissa vähälöytöiset nuorakeraamiset kohteet ovat sijoittuneet samantapaisesti. Hautakohteiden lukumäärä oli sen verran pieni, että niistä ei voitu päätellä mitään varmaa. Nuorakeramiikkaa sisältävien kohteiden kohdalla etäisyys merenrannasta on keskimäärin ollut hieman pidempi Varsinais-Suomessa kuin Espoon alueella. Näiden kohteiden ympäristössä on ollut myös suhteellisen vähän savea, jota on aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu runsaasti nuorakeraamisten asuinpaikkojen lähistöltä. Muuten tulokset vastasivat pääasiassa jo aikaisemmin tehtyjä havaintoja. Täten on mahdollista, että Espoon ja Varsinais-Suomen alueilla on eletty varsin samantapaisesti ja harjoitettu yhteneviä elinkeinoja, joskin joitakin paikallisia eroja näyttäisi olleen.
Tuloksena huomattiin, että Varsinais-Suomen nuorakeraamiset kohteet jakautuvat pääasiassa kahdelle alueelle: Turun seutukunnan muinaisrannan lähettyville sekä Salon seudun itä- ja kaakkoispuolen järvialueelle. Turun seudun kohteet sisältävät pääasiassa nuorakeramiikkaa ja ne ovat sijoittuneet suhteellisen tasaisesti noin kilometrin säteelle rannasta, mutta jossakin määrin myös kauemmas. Salon seudulta löydetyistä kohteista taas tunnetaan toistaiseksi vain vähän nuorakeramiikkaa ja tämän alueen kohteet painottuvat pääasiassa järvien tuntumaan. Valtaosa Varsinais-Suomen nuorakeraamisista kohteista rajoittuu 20 kilometrin päähän rannasta, jonka jälkeen on pitkä alue, jolta ei nuorakeraamisia kohteita tunneta laisinkaan. Muutama asuinpaikka on löydetty vasta läheltä maakunnan koilisrajaa.
Eri kategorioiden välisessä vertailussa havaittiin, että kohteet ilman nuorakeramiikkaa ovat pääasiassa sijainneet joko lähelle merenrantaa tai sisämaan järvien tuntumassa. Tämä vastaa aikaisempia havaintoja, joissa vähälöytöiset nuorakeraamiset kohteet ovat sijoittuneet samantapaisesti. Hautakohteiden lukumäärä oli sen verran pieni, että niistä ei voitu päätellä mitään varmaa. Nuorakeramiikkaa sisältävien kohteiden kohdalla etäisyys merenrannasta on keskimäärin ollut hieman pidempi Varsinais-Suomessa kuin Espoon alueella. Näiden kohteiden ympäristössä on ollut myös suhteellisen vähän savea, jota on aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu runsaasti nuorakeraamisten asuinpaikkojen lähistöltä. Muuten tulokset vastasivat pääasiassa jo aikaisemmin tehtyjä havaintoja. Täten on mahdollista, että Espoon ja Varsinais-Suomen alueilla on eletty varsin samantapaisesti ja harjoitettu yhteneviä elinkeinoja, joskin joitakin paikallisia eroja näyttäisi olleen.