Jätekuljetusten valvonnan haasteet ja kehityskohteet kiertotalouden näkökulmasta

Abstract

Kiertotalous on keskeinen työkalu kestävän kehityksen edistämisessä. Merkittävä osa kiertotaloutta on yhteiskunnassa syntyvien jätteiden käsittely. Suurinta osaa Suomessa syntyvistä miljoonista tonneista jätettä ei käsitellä syntypaikoillaan, vaan ne viedään muualle käsiteltäväksi. Jätekuljetukset ovatkin merkittävä osa asianmukaista jätehuoltoa. Jätelain mukaan ammattimaisesti jätettä kuljettavien toiminnanharjoittajien tulee liittyä jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimialueillaan. Jätekuljetusten valvonta on keskittynyt jätehuoltorekisterin ylläpitämiseen, eikä jätekuljetuksia ole valvottu tien päällä systemaattisesti. Tietoa jätekuljetusten tilasta kentällä ei siis ole ollut. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin jätekuljetusten valvonnan kohtaamia haasteita sekä kehityskohteita. Tutkimusaineisto koostui teema- ja lomakehaastatteluaineistosta, joiden avulla voitiin kartoittaa jätekuljetusten valvonnan tila tällä hetkellä sekä arvioida valvonnan haasteita ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että jätekuljetuksia koskevien säädösten noudattamisessa on puutteita eikä tieto säädöksistä ei ole saavuttanut kaikkia. Tien päällä pysäytetyt jätteenkuljettajat olivat tulosten mukaan tietämättömiä kuljetuksia koskevista säädöksistä. Myös säädösten noudattaminen oli puutteellista. Jätteenkuljettajien lisäksi myös jätteen tuottajat ovat osittain tietämättömiä tuottamiensa jätteiden kuljettamisesta. Jätekuljetusten valvonnan haasteita ovat valvontaresurssien vähäisyys sekä jätteen määritelmän monitulkintaisuus, joka tekee haasteelliseksi jätelajin tarkan määrittämisen. Myös lainsäädännön epäselvyys vaikeuttaa jätekuljetusten valvontaa. Aina ei ole selvää, millainen kuljettaja luetaan ammattimaiseksi jätteenkuljettajaksi ja ketä jätekuljetussäädökset koskevat. Tutkimuksen aineistosta tulee esiin useita kehittämiskohteita, joiden avulla jätekuljetusten valvontaa voidaan kehittää nykyiset resurssit huomioiden. Keskeisimmät kehityskohteet koskevat valvontakäytäntöjen muuttamista systemaattisemmiksi, tiedotuksen lisäämistä sekä lainsäädännön kehittämistä.