Kun robotti muutti työtehtäväni : Motivaation erityispiirteet teollisuuden murroksessa
Kujala, Linda (2018-01-15)
Kun robotti muutti työtehtäväni : Motivaation erityispiirteet teollisuuden murroksessa
Kujala, Linda
(15.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Robotisaatio on viime vuosina ollut vahvasti esillä niin ihmisten, yrityksien kuin yhteiskunnankin näkökulmista, sillä väittämän mukaan robotit tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan jokaiseen elämän osa-alueeseen. Vaikutuksia työelämään ja työn riittävyyteen ei kuitenkaan vielä täysin tunneta, mutta teollisuus rutiininomaisine työtehtävineen on jo kovassa murroksessa. Robotisaatiota on tutkittu laadullisesti hyvin vähän ja etenkin työnmuutoksessa olevien työntekijöiden kokemukset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tämän tutkielman tavoitteena onkin lisätä tietoa siitä, miten robotisaatio vaikuttaa teollisuustyöntekijöiden työmotivaatioon.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui suomalainen elintarviketeollisuuden yritys, jonka tuotantoa on robotisoitu 2000-luvun alusta alkaen. Yrityksen tuotantolaitoksella haastateltiin yhteensä kahdeksaa työntekijää kahdesta erilaisesta työnkuvasta. Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään, miten robotisaatio on vaikuttanut eri tehtävissä olevien teollisuustyöntekijöiden työmotivaatioon etenkin psykologisten perustarpeiden, eli autonomian, pystyvyyden ja kuuluvuuden tunteiden, tyydyttymisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden kokemusta oman työn merkityksellisyydestä verrattuna robotin tekemänä työhön sekä ymmärrystä yrityksen päämääristä robotisaation aikakaudella.
Tulosten mukaan työntekijöillä on monesti virheellisiä odotuksia ja pelkoja robotteja kohtaan, mikä johtuu puutteellisesta informaatiosta ennen niiden käyttöönottoa. Käyttöönottoprosessin sujuvuus onkin merkittävässä osassa, kun työntekijä pohtii oman työnsä merkitystä suhteessa robotin työhön. Vaikka yrityksen tavoitteet jäävät työntekijöille usein epäselviksi, ymmärretään alan muutos tehokkuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että robotisaatio vaikuttaa sisäiseen motivaatioon eri tavoin riippuen ympäristön tuesta ja työntekijän aiemmasta työnkuvasta. Esimerkiksi autonomian tunne voi lisääntyä, jos työnkuva on jo ennestään sisältänyt vapautta ja korkeamman ammattitaitotason tehtäviä. Tiukasti määritellyssä työnkuvassa robotit puolestaan vähentävät mahdollisuuksia autonomiaan. Pystyvyyden tunteen kannalta on tärkeää kouluttaa työntekijät uusiin tehtäviin, antaa apua ja tukea uteliaisuutta. Kuuluvuuden tunteeseen vaikuttavat taas olennaisesti, millaisia henkilöstövaikutuksia robotilla on ja aiheuttaako robotti eristäytymistä työkavereista. Ympäristön tuki sisäisen motivaation syntymiseen vaikuttaakin lopulta siihen, muodostuuko työntekijöiden suhde robotteihin positiiviseksi vai negatiiviseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui suomalainen elintarviketeollisuuden yritys, jonka tuotantoa on robotisoitu 2000-luvun alusta alkaen. Yrityksen tuotantolaitoksella haastateltiin yhteensä kahdeksaa työntekijää kahdesta erilaisesta työnkuvasta. Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään, miten robotisaatio on vaikuttanut eri tehtävissä olevien teollisuustyöntekijöiden työmotivaatioon etenkin psykologisten perustarpeiden, eli autonomian, pystyvyyden ja kuuluvuuden tunteiden, tyydyttymisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden kokemusta oman työn merkityksellisyydestä verrattuna robotin tekemänä työhön sekä ymmärrystä yrityksen päämääristä robotisaation aikakaudella.
Tulosten mukaan työntekijöillä on monesti virheellisiä odotuksia ja pelkoja robotteja kohtaan, mikä johtuu puutteellisesta informaatiosta ennen niiden käyttöönottoa. Käyttöönottoprosessin sujuvuus onkin merkittävässä osassa, kun työntekijä pohtii oman työnsä merkitystä suhteessa robotin työhön. Vaikka yrityksen tavoitteet jäävät työntekijöille usein epäselviksi, ymmärretään alan muutos tehokkuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että robotisaatio vaikuttaa sisäiseen motivaatioon eri tavoin riippuen ympäristön tuesta ja työntekijän aiemmasta työnkuvasta. Esimerkiksi autonomian tunne voi lisääntyä, jos työnkuva on jo ennestään sisältänyt vapautta ja korkeamman ammattitaitotason tehtäviä. Tiukasti määritellyssä työnkuvassa robotit puolestaan vähentävät mahdollisuuksia autonomiaan. Pystyvyyden tunteen kannalta on tärkeää kouluttaa työntekijät uusiin tehtäviin, antaa apua ja tukea uteliaisuutta. Kuuluvuuden tunteeseen vaikuttavat taas olennaisesti, millaisia henkilöstövaikutuksia robotilla on ja aiheuttaako robotti eristäytymistä työkavereista. Ympäristön tuki sisäisen motivaation syntymiseen vaikuttaakin lopulta siihen, muodostuuko työntekijöiden suhde robotteihin positiiviseksi vai negatiiviseksi.