”Raha on tavattoman vahva ohjausmekanismi” : Dekaanien näkemyksiä yliopistosta nykyisen yliopistopolitiikan ja -lainsäädännön ympäristössä
Lahtomaa, Mervi (2018-03-13)
”Raha on tavattoman vahva ohjausmekanismi” : Dekaanien näkemyksiä yliopistosta nykyisen yliopistopolitiikan ja -lainsäädännön ympäristössä
Lahtomaa, Mervi
(13.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella dekaanien näkemyksiä yliopistosta nykyisen yliopistopolitiikan ja vuoden 2010 yliopistolakiuudistuksen ympäristössä. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin, miten dekaanit näkevät nykyisen yliopistopolitiikan ja -lainsäädännön aikana yliopiston ohjauksen ja rahoituksen, johtamisen ja hallinnon sekä yliopiston yritysmäisyyden. Toiseksi tutkitaan, millaisena dekaanit näkevät yliopiston aseman ja tehtävät nykyisessä yhteiskunnassa. Lopuksi kysytään, miltä yliopiston autonomia ja tieteen vapaus näyttävät dekaanien näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisen monitieteisen yliopiston eri tieteenaloja edustavien dekaanien teemahaastatteluista (n=6), jotka ajallisesti sijoittuivat loppuvuoteen 2016 ja kevääseen 2017. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia.
Viime vuosikymmenten muutokset yliopistopolitiikassa ja -lainsäädännössä ovat muotoilleet voimakkaasti yliopistojen toimintaympäristöä ja yhteiskuntasuhdetta. Dekaanien mukaan vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki antaa yliopistoille suhteellisen vapaat reunaehdot, mutta rahoitusmalli ohjausmekanismeineen kaventaa yliopistojen toimintavapautta. Rahoituksen tulosperusteisuus sekä kasvava paine ulkoisen rahoituksen hankkimiseen johtavat yliopistot kilpailemaan niukkenevista resursseista. Tänä päivänä niin yliopistojen kilpailu kuin yhteistyö on laajaa.
Dekaanien rooli kovan kilpailun ja akateemisen yhteisön arvojen välillä on kahtalainen. Dekaanien keskuudessa halutaan säilyttää yliopiston akateemiset arvot, mutta samalla katsotaan välttämättömäksi myös uudistaa yliopiston toimintaa vastaamaan nykyisen yhteiskunnan haasteita. Uusi johtajavaltaisempi johtamismalli nähdään tarpeellisena tilanteessa, jossa on tehtävä valintoja ja tarve strategiselle johtamiselle kasvaa. Dekaanien mukaan yliopisto on kuitenkin nähtävä ennen kaikkea akateemisena asiantuntijaorganisaationa, jonka tietyt erityispiirteet on myös johtamisessa otettava huomioon.
Dekaanit katsovat, että yliopisto nähdään yhteiskunnassa arvostettuna ja luotettavana instituutiona. Vastakkain asettuvat kuitenkin yliopiston toiminnalle ominainen pitkä aikajänne sekä yhteiskunnan odotukset selkeistä ja nopeista ratkaisuista. Tutkimus tuo paremminkin esiin erilaisia näkökulmia kuin vastaa selkeisiin kysymyksiin. Aikajänne yliopistossa on pitkä ja yliopiston elinkaari ikuinen. Dekaanit näkevät kuitenkin tutkimuksen kohdeyliopiston kaltaisessa isossa, monialaisessa yliopistossa löytyvän edelleen tilaa myös vapaalle perustutkimukselle. Yhteiskunnalta dekaanit toivovat ymmärrystä yliopiston toiminnan pitkästä aikajänteestä, luottamusta ja toimintarauhaa oman järjestelmänsä kehittämiseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisen monitieteisen yliopiston eri tieteenaloja edustavien dekaanien teemahaastatteluista (n=6), jotka ajallisesti sijoittuivat loppuvuoteen 2016 ja kevääseen 2017. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia.
Viime vuosikymmenten muutokset yliopistopolitiikassa ja -lainsäädännössä ovat muotoilleet voimakkaasti yliopistojen toimintaympäristöä ja yhteiskuntasuhdetta. Dekaanien mukaan vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki antaa yliopistoille suhteellisen vapaat reunaehdot, mutta rahoitusmalli ohjausmekanismeineen kaventaa yliopistojen toimintavapautta. Rahoituksen tulosperusteisuus sekä kasvava paine ulkoisen rahoituksen hankkimiseen johtavat yliopistot kilpailemaan niukkenevista resursseista. Tänä päivänä niin yliopistojen kilpailu kuin yhteistyö on laajaa.
Dekaanien rooli kovan kilpailun ja akateemisen yhteisön arvojen välillä on kahtalainen. Dekaanien keskuudessa halutaan säilyttää yliopiston akateemiset arvot, mutta samalla katsotaan välttämättömäksi myös uudistaa yliopiston toimintaa vastaamaan nykyisen yhteiskunnan haasteita. Uusi johtajavaltaisempi johtamismalli nähdään tarpeellisena tilanteessa, jossa on tehtävä valintoja ja tarve strategiselle johtamiselle kasvaa. Dekaanien mukaan yliopisto on kuitenkin nähtävä ennen kaikkea akateemisena asiantuntijaorganisaationa, jonka tietyt erityispiirteet on myös johtamisessa otettava huomioon.
Dekaanit katsovat, että yliopisto nähdään yhteiskunnassa arvostettuna ja luotettavana instituutiona. Vastakkain asettuvat kuitenkin yliopiston toiminnalle ominainen pitkä aikajänne sekä yhteiskunnan odotukset selkeistä ja nopeista ratkaisuista. Tutkimus tuo paremminkin esiin erilaisia näkökulmia kuin vastaa selkeisiin kysymyksiin. Aikajänne yliopistossa on pitkä ja yliopiston elinkaari ikuinen. Dekaanit näkevät kuitenkin tutkimuksen kohdeyliopiston kaltaisessa isossa, monialaisessa yliopistossa löytyvän edelleen tilaa myös vapaalle perustutkimukselle. Yhteiskunnalta dekaanit toivovat ymmärrystä yliopiston toiminnan pitkästä aikajänteestä, luottamusta ja toimintarauhaa oman järjestelmänsä kehittämiseen.