Pankkien vakavaraisuus ja tappionkattamispääoma : Kestävämpi pankkisektori talouskasvun tukijalkana

Abstract

Talouskasvua hidastavia pankkikriisejä on havaittu historiassa useita, ja kriisejä on esiintynyt laajasti ympäri maailman. Pankkien rooli taloudessa on merkittävä, koska ne vastaavat talouden toiminnalle tärkeistä maksujen välityksestä, lainaamisesta ja varallisuuden säilyttämisestä. Systeemisesti merkittävän pankin ajautuminen maksukyvyttömyyteen voi laukaista kansainvälisen rahoituskriisin, joka hidastaa talouskasvun useaksi vuodeksi potentiaalista talouskasvua alemmalle tasolle. Pankkien toimintaa säätelevillä laeilla ja säännöksillä pyritään varmistamaan sokkeja kestävä pankkisektori, jotta talouden kiertokulkuun ei tulisi suuria häiriöitä talouksien ajautuessa erinäisiin kriiseihin. Pankit ovat toimineet liian pienellä oman pääoman määrällä suhteessa niiden velan määrään. Pääomaa tarvitaan kriisitilanteissa, joissa pääomia joudutaan käyttämään tappioiden kattamiseen. Pankkien toimiessa liian pienillä pääomilla ne altistavat tallettajien varojen lisäksi niiden osakkeenomistajien ja muiden velkojien varat suurille riskeille.

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee pankkisektorin nykytilaa, kestävyyttä ja roolia taloudessa. Tutkielma tarkastelee miten Basel III -säännöstön voimaansaattamisen aloittamisen jälkeen pankkien oman pääoman määrät ja riskit ovat kehittyneet, ja mitä vaikutuksia sillä on talouteen. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi sitä, onko sääntelyllä ollut vaikutuksia pankkien myöntämien luottojen määrään, talouskasvuun tai pankkien oman pääoman tuottoihin?

Kokonaisuutena tarkasteltuna EU-alueen pankkisektori on kehittynyt suuntaan, jossa se pystyy paremmin torjumaan tilapäisiä markkinahäiriöitä, kuten pankkikriisejä. Pankit ovat pystyneet tekemään Basel III -säännöstön edellyttämiä muutoksia taserakenteihinsa ilman suurta negatiivista vaikutusta talouskasvuun, luottojen myöntämisen määrään tai kannattavuuteen. Toisaalta pankkien käyttämät sisäiset riskien laskentamenetelmät aiheuttavat hankaluutta todellisten riskien vertailuun. Pankkisektorin pääomia ja riskejä tulee valvoa, kehittää ja kritisoida jatkossakin, jotta saavutetaan paremmin kriisejä kestävä rahoitusjärjestelmä, ja vältytään talouskasvun hidastumiselta. Basel III -säännöstö astuu voimaan kokonaisuudessaan vuonna 2019, joten sen kokonaisvaikutuksista saadaan lisää tietoa lähivuosina. Baselin pankkivalvontakomitea valmistelee Basel IV -säännöstöä, jonka tarkoitus on muokata ja korjata edellisissä säännöksissä havaittuja puutteita. On tärkeää, että valvojat käyvät keskustelua pankkien edustajien ja muiden tahojen kanssa säännöksien toimivuudesta ja haasteista. Kestävä, vakaa ja läpinäkyvä pankkisektori hyödyttää kaikkia talouden toimijoita pitkällä aikavälillä.