Suunterveydelliset erot raskaana olevilla ja ei-raskaana olevilla naisilla
Hasunen, Marika (2018-07-02)
Suunterveydelliset erot raskaana olevilla ja ei-raskaana olevilla naisilla
Hasunen, Marika
(02.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Hampaiden kiinnityskudossairaudet ja hampaiden karioituminen ovat yleisiä biofilmisairauksia. Systeemitekijät, kuten raskaudenaikaiset hormonitasojen muutokset, vaikuttavat suun biofilmien koostumukseen ja sairauksien syntyyn. Raskauden aikana nainen saattaakin altistua suuremmalle ientulehdus- ja hammaskariesriskille. Tutkimuksessa selvitettiin suun terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä eroja raskaana ja ei-raskaana olevien välillä.
Tutkimushenkilöt olivat terveitä 24–36-vuotiaita naisia. Raskaana olevien ryhmän 29 naisen tutkimuskäynnit toteutettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa. Heiltä tutkittiin hampaiden ja hampaiden kiinnityskudosten terveystilanne sekä mitattiin stimuloitu syljen eritystaso. Kontrolliryhmän 24 naista tarkastettiin vastaavalla tavalla kuin raskaana olevat. Tutkittavilta kerättiin myös tietoa aiemmista hammashoitokäynneistä ja suunhoitotottumuksista. Ryhmien vertailussa käytettiin tilastollisia menetelmiä yksisuuntainen varianssianalyysi ja Khiin neliö -testi ja tulokset raportoitiin keskiarvoina ja keskihajontana.
Tutkittavilla raskaana olevilla naisilla oli merkittävästi enemmän kariesleesioita ja suurempi ienverenvuotoprosentti (BOP%) kuin ei-raskaana olevilla verrokkiryhmän naisilla. Raskaana olevat naiset myös puhdistivat hammasvälejään harvemmin, ja heillä havaittiin suurempi visuaalinen plakki-indeksi (VPI%) kuin heidän verrokeillaan. Aiempien hammastarkastusten säännöllisyys ja kulunut aika viimeisimmästä tarkastuksesta olivat samankaltaiset molemmissa ryhmissä. Harjaustottumukset eivät poikenneet ryhmien välillä. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei havaittu syljen eritystasossa, alkavien hammaskariesten tai hammaspuutosten määrässä tai paikattujen hammaspintojen lukumäärässä.
Ientulehdus ja hammaskaries ovat yleisiä suun sairauksia raskaana olevilla naisilla jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Tutkimuksen tulos saattaa osin selittyä alkuraskauteen liittyvällä pahoinvoinnilla.
Tutkimushenkilöt olivat terveitä 24–36-vuotiaita naisia. Raskaana olevien ryhmän 29 naisen tutkimuskäynnit toteutettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa. Heiltä tutkittiin hampaiden ja hampaiden kiinnityskudosten terveystilanne sekä mitattiin stimuloitu syljen eritystaso. Kontrolliryhmän 24 naista tarkastettiin vastaavalla tavalla kuin raskaana olevat. Tutkittavilta kerättiin myös tietoa aiemmista hammashoitokäynneistä ja suunhoitotottumuksista. Ryhmien vertailussa käytettiin tilastollisia menetelmiä yksisuuntainen varianssianalyysi ja Khiin neliö -testi ja tulokset raportoitiin keskiarvoina ja keskihajontana.
Tutkittavilla raskaana olevilla naisilla oli merkittävästi enemmän kariesleesioita ja suurempi ienverenvuotoprosentti (BOP%) kuin ei-raskaana olevilla verrokkiryhmän naisilla. Raskaana olevat naiset myös puhdistivat hammasvälejään harvemmin, ja heillä havaittiin suurempi visuaalinen plakki-indeksi (VPI%) kuin heidän verrokeillaan. Aiempien hammastarkastusten säännöllisyys ja kulunut aika viimeisimmästä tarkastuksesta olivat samankaltaiset molemmissa ryhmissä. Harjaustottumukset eivät poikenneet ryhmien välillä. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei havaittu syljen eritystasossa, alkavien hammaskariesten tai hammaspuutosten määrässä tai paikattujen hammaspintojen lukumäärässä.
Ientulehdus ja hammaskaries ovat yleisiä suun sairauksia raskaana olevilla naisilla jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Tutkimuksen tulos saattaa osin selittyä alkuraskauteen liittyvällä pahoinvoinnilla.