Sähköinen päiväkirja nuorten mielenterveyden tukena
Metsäranta, Kiki (2018-07-02)
Sähköinen päiväkirja nuorten mielenterveyden tukena
Metsäranta, Kiki
(02.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Nuorilla masennus on suurin sairastumisen ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Yli puolet masennukseen sairastuneista nuorista eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Lisäksi hoidot eivät välttämättä ole tehokkaita ja hoito myös usein keskeytyy. Terveysteknologisille sovelluksille on nuorten keskuudessa hyvät käyttöönotto mahdollisuudet, koska nuoret suosivat internettiä perinteisten hoitojen sijaan. Nuorten mielenterveyden tueksi ja masennuksen hoitoon on tärkeää kehittää heille sopivia, turvallisia ja käyttökelpoisia terveysteknologisia palveluja ja työkaluja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata internet-perustaisen hoito-ohjelman sähköisen päiväkirjan hyödyntämistä, mitä aiheita päiväkirjoissa on käsitelty sekä miten internet-perustaisen hoito-ohjelman teemat ilmenivät päiväkirjoissa. Kyseessä oli fenomenologiseen tieteenfilosofiaan perustuva tutkimus, jossa haettiin ainutlaatuista tietoa tutkimukseen osallistuvien elämästä monimenetelmällisellä (mixed method) tavalla. Monimenetelmällinen lähestymistapa mahdollisti toisiaan täydentävän tiedon hyödyntämisen ja sen avulla oli mahdollista saada syvällinen ymmärrys sähköisten päiväkirjojen hyödyntämisestä. Tutkimus oli osa Depis.Net-tutkimusta ja tässä tutkimuksessa kuvataan Depis.Net-ohjelman yhtä osaa, sähköistä päiväkirjaa. Aineisto on kerätty vuosina 2008-2010 Depis.Net-ohjelmalla, joka on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella nuorten masennuksen hoitoon kehitetty internet-perustainen hoito-ohjelma. Aineisto analysoitiin ensin määrällisesti kuvailevan tilastomenetelmän avulla. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysin avulla aineistolähtöisesti (induktiivisesti) sekä Depis.Net ohjelman eri viikko teemojen ohjaamana (deduktiivisesti).
Tutkimukseen osallistuneista nuorista yli puolet täyttivät sähköistä päiväkirjaa ainakin kerran. Osallistujien ja päiväkirja merkintöjen määrässä tapahtui vähenemistä kahden ensimmäisen viikon jälkeen. Nuoret hyödynsivät sähköisen päiväkirjan ohjeissa annettuja ideoita ja ajatuksia, jotka eivät estäneet heitä käsittelemästä myös muita itselleen merkityksellisiä asioita.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sähköinen päiväkirja voi olla käyttökelpoinen erityisesti masennusoireisten tyttöjen hoidossa. Sähköisen päiväkirjan käyttöä tukemaan ja motivoimaan tarkoitettujen tukitoimien vaikutuksesta osallistujien tai päiväkirja merkintöjen määrään ei saatu selkeää näyttöä. Tämä tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sopivia ja käyttäjäystävällisiä nuorten mielenterveyttä tukevia terveysteknologisia sovelluksia ja laitteita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata internet-perustaisen hoito-ohjelman sähköisen päiväkirjan hyödyntämistä, mitä aiheita päiväkirjoissa on käsitelty sekä miten internet-perustaisen hoito-ohjelman teemat ilmenivät päiväkirjoissa. Kyseessä oli fenomenologiseen tieteenfilosofiaan perustuva tutkimus, jossa haettiin ainutlaatuista tietoa tutkimukseen osallistuvien elämästä monimenetelmällisellä (mixed method) tavalla. Monimenetelmällinen lähestymistapa mahdollisti toisiaan täydentävän tiedon hyödyntämisen ja sen avulla oli mahdollista saada syvällinen ymmärrys sähköisten päiväkirjojen hyödyntämisestä. Tutkimus oli osa Depis.Net-tutkimusta ja tässä tutkimuksessa kuvataan Depis.Net-ohjelman yhtä osaa, sähköistä päiväkirjaa. Aineisto on kerätty vuosina 2008-2010 Depis.Net-ohjelmalla, joka on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella nuorten masennuksen hoitoon kehitetty internet-perustainen hoito-ohjelma. Aineisto analysoitiin ensin määrällisesti kuvailevan tilastomenetelmän avulla. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysin avulla aineistolähtöisesti (induktiivisesti) sekä Depis.Net ohjelman eri viikko teemojen ohjaamana (deduktiivisesti).
Tutkimukseen osallistuneista nuorista yli puolet täyttivät sähköistä päiväkirjaa ainakin kerran. Osallistujien ja päiväkirja merkintöjen määrässä tapahtui vähenemistä kahden ensimmäisen viikon jälkeen. Nuoret hyödynsivät sähköisen päiväkirjan ohjeissa annettuja ideoita ja ajatuksia, jotka eivät estäneet heitä käsittelemästä myös muita itselleen merkityksellisiä asioita.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sähköinen päiväkirja voi olla käyttökelpoinen erityisesti masennusoireisten tyttöjen hoidossa. Sähköisen päiväkirjan käyttöä tukemaan ja motivoimaan tarkoitettujen tukitoimien vaikutuksesta osallistujien tai päiväkirja merkintöjen määrään ei saatu selkeää näyttöä. Tämä tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sopivia ja käyttäjäystävällisiä nuorten mielenterveyttä tukevia terveysteknologisia sovelluksia ja laitteita.