Yhdeksäsluokkalaisten kaupunki- ja maaseutunuorten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä
Jalo, Katri (2018-03-05)
Yhdeksäsluokkalaisten kaupunki- ja maaseutunuorten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä
(05.03.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804096380
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804096380
Tiivistelmä
Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä sekä sitä, mitä yhtäläisyyksiä kaupungissa ja maaseudulla asuvien nuorten seksuaalivähemmistökäsityksissä on. Lisäksi selvitettiin, mitkä käsitykset seksuaalivähemmistöistä nousivat enemmän esille joko kaupungissa tai maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, mitä yhtäläisyyksiä kaupungissa ja maaseudulla asuvien nuorten käsityksissä on koskien heidän koulunsa ilmapiiriä seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta, jossa vastaajia pyydettiin erilaisin tehtävänannoin kertomaan millaisia käsityksiä heillä on seksuaalivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 140 yhdeksäsluokkalaista, joista 86 asui kaupungissa ja 54 maaseudulla. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin ja analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat yhtäläisyytenä, että sekä kaupungissa että maaseudulla asuvat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset hyväksyvät seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Lisäksi he haluavat kaikkia kohdeltavan tasa-arvoisesti seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tästä huolimatta maaseudulla asuvien nuorten vastauksissa korostui kaupunkia selkeämmin se, että oikeus avioliittoon sekä perheen perustamiseen kuuluu vain eri sukupuolta oleville pariskunnille. Nuoret ajattelivat seksuaalisen suuntautumisen olevan vain yksi ihmisen ominaisuus, mutta pitivät silti heteroseksuaalisuutta normaaleimpana seksuaalisena suuntautumisena. Tuloksista ilmeni, että sanojen ''homo'' ja ''lesbo'' käyttäminen nimittelyssä on yleistä koulumaailmassa, vaikka kiusaaminen seksuaalivähemmistöjä kohtaan onkin harvinaista. Nuorten mukaan seksuaalivähemmistöt eivät juuri näy koulun arjessa muuten kuin oppituntien sisällöissä.
Tämän tutkimuksen tulosten avulla opettajat saavat ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalivähemmistökäsityksistä. Koulut voivat tulosten pohjalta kehittää seksuaali- ja suvaitsevaisuuskasvatustaan ja muuttaa koulun toimintakulttuuria avoimemmaksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus olla oma itsensä ja käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta ja syrjinnästä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta, jossa vastaajia pyydettiin erilaisin tehtävänannoin kertomaan millaisia käsityksiä heillä on seksuaalivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 140 yhdeksäsluokkalaista, joista 86 asui kaupungissa ja 54 maaseudulla. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin ja analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat yhtäläisyytenä, että sekä kaupungissa että maaseudulla asuvat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset hyväksyvät seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Lisäksi he haluavat kaikkia kohdeltavan tasa-arvoisesti seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tästä huolimatta maaseudulla asuvien nuorten vastauksissa korostui kaupunkia selkeämmin se, että oikeus avioliittoon sekä perheen perustamiseen kuuluu vain eri sukupuolta oleville pariskunnille. Nuoret ajattelivat seksuaalisen suuntautumisen olevan vain yksi ihmisen ominaisuus, mutta pitivät silti heteroseksuaalisuutta normaaleimpana seksuaalisena suuntautumisena. Tuloksista ilmeni, että sanojen ''homo'' ja ''lesbo'' käyttäminen nimittelyssä on yleistä koulumaailmassa, vaikka kiusaaminen seksuaalivähemmistöjä kohtaan onkin harvinaista. Nuorten mukaan seksuaalivähemmistöt eivät juuri näy koulun arjessa muuten kuin oppituntien sisällöissä.
Tämän tutkimuksen tulosten avulla opettajat saavat ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalivähemmistökäsityksistä. Koulut voivat tulosten pohjalta kehittää seksuaali- ja suvaitsevaisuuskasvatustaan ja muuttaa koulun toimintakulttuuria avoimemmaksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus olla oma itsensä ja käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta ja syrjinnästä.