Vuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä
Toriseva, Anni; Vanhatalo, Veera (2018-04-03)
Vuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä
(03.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319317
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319317
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka vuorovaikutteisen lukemisen laatu on kehittynyt lastentarhanopettajien sekä varhaiserityisopettajien tehostetun satujen lukemisen ryhmissä. Tutkielmamme aineistona on kahdeksan opettajaa (N=8). Aineisto on kerätty yhden lukuvuoden ajalta, syksystä 2015 kevääseen 2016 kolmea mittauskertaa hyödyntäen. Aineisto on osa apulaisprofessorin Janne Lepolan käynnistämää SataKiel- projektia, jossa testataan tehostetun satujen lukemisen, Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin, vaikuttavuutta.
Opettajat lukivat saturyhmissään joka viikko uuden sadun. Opettajan vuorovaikutteisen lukemisen tueksi satuihin oli sisällytetty kysymyksiä. Satuhetket videoitiin ja tämän tutkimuksen tekijät arvioivat videot CLASS-observointimenetelmän avulla (Classroom Assesment Scoring System; Pianta, La Paro & Hamre [2008]). CLASS-analyysissa tutkittiin lasten osallistumista sekä opettajien emotionaalista ja kognitiivista tukea satuhetkissä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin valittujen tapausopettajien käyttämien kysymysten laatua ja määrää, käyttäen apuna satuhetkien litterointeja sekä ELAN- analyyseja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuoden aikana havaittiin kehittymistä lasten osallistumisessa sekä opettajien emotionaalisessa ja kognitiivisessa tuessa saturyhmissä, lukuun ottamatta talven mittauskertaa. Kognitiivinen tuki sai jokaisella mittauskerralla heikoimmat pisteet verrattuna emotionaaliseen tukeen ja lasten osallistumiseen. Molemmat tapausopettajat esittivät sekä korkean että matalan tason päättelyä vaativia kysymyksiä. Tapausopettajat erosivat kuitenkin toisistaan kysymysten määrän suhteen. Valitut tapausopettajat erosivat toisistaan myös keskustelun ja kysymysten esittämisen sekä sadun lukemisen ajallisen määrän suhteen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulutustaustalla ei ole merkitystä tehostetussa satujen lukemisessa.
Yleisesti tämän tutkimuksen merkitys opettajan vuorovaikutusosaamisen kannalta tukee aiempia tutkimustuloksia. Lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien toimintatapaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin tai Jänistarinat-ohjelman avulla. On tärkeää ottaa huomioon, miten opettajat käsittelevät satuja, koska sillä on todettu olevan merkitystä myöhemmän oppimisen kannalta.
Opettajat lukivat saturyhmissään joka viikko uuden sadun. Opettajan vuorovaikutteisen lukemisen tueksi satuihin oli sisällytetty kysymyksiä. Satuhetket videoitiin ja tämän tutkimuksen tekijät arvioivat videot CLASS-observointimenetelmän avulla (Classroom Assesment Scoring System; Pianta, La Paro & Hamre [2008]). CLASS-analyysissa tutkittiin lasten osallistumista sekä opettajien emotionaalista ja kognitiivista tukea satuhetkissä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin valittujen tapausopettajien käyttämien kysymysten laatua ja määrää, käyttäen apuna satuhetkien litterointeja sekä ELAN- analyyseja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuoden aikana havaittiin kehittymistä lasten osallistumisessa sekä opettajien emotionaalisessa ja kognitiivisessa tuessa saturyhmissä, lukuun ottamatta talven mittauskertaa. Kognitiivinen tuki sai jokaisella mittauskerralla heikoimmat pisteet verrattuna emotionaaliseen tukeen ja lasten osallistumiseen. Molemmat tapausopettajat esittivät sekä korkean että matalan tason päättelyä vaativia kysymyksiä. Tapausopettajat erosivat kuitenkin toisistaan kysymysten määrän suhteen. Valitut tapausopettajat erosivat toisistaan myös keskustelun ja kysymysten esittämisen sekä sadun lukemisen ajallisen määrän suhteen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulutustaustalla ei ole merkitystä tehostetussa satujen lukemisessa.
Yleisesti tämän tutkimuksen merkitys opettajan vuorovaikutusosaamisen kannalta tukee aiempia tutkimustuloksia. Lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien toimintatapaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin tai Jänistarinat-ohjelman avulla. On tärkeää ottaa huomioon, miten opettajat käsittelevät satuja, koska sillä on todettu olevan merkitystä myöhemmän oppimisen kannalta.