Malocclusion and Oral Health Related Quality of Life

Abstract

Aim was to determine the association between malocclusion and oral health-related quality of life (OHRQoL) and to test and modify the conceptual model of perceived oral health for malocclusion patients.

Two different datasets were used. Malaysian data consisted of a sample of 323 young adult patients seeking orthodontic treatment. Finnish data was obtained from 4085 adult participants of the national Health 2000 Survey. In Malaysian patients, malocclusion was measured using Index of Orthodontic Treatment Need. In the Finnish data, malocclusion was registered using malocclusion traits (increased overjet and overbite, and cross-bite, scissor-bite and open bite). OHRQoL was measured using OHIP-14. The association of malocclusion and OHRQoL was evaluated using multivariable linear and zero inflated Poisson regressions. Modified model of oral health for malocclusion patients was tested using structural equation.

Malocclusion was significantly associated with OHRQoL and of its seven domains, the impact was highest in the psychological discomfort domain. Among adult Finns OHRQoL was significantly poorer in people with overjet. Overjet was associated only with the physical disability domain. Cross-bite and scissor-bite were associated with the social disability domain. Psychological disability was associated with increased overbite and open bite. Fit indexes for previous conceptual model indicated that it did not fit the data well. Therefore, a modified model was developed to incorporate additional paths between levels to better fit the data.

Malocclusion has a negative impact on OHRQoL and its domains. Previous conceptual model of perceived oral health was not found appropriate for people with malocclusion. Thus, an alternative model is proposed.

Purentavirheet ja suunterveyteen liittyvä elämänlaatu

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää purentavirheiden ja suunterveyteen liittyvän elämänlaadun välistä yhteyttä sekä kehittää teoreettinen malli, joka kuvaa koettua suunterveyttä niillä, joilla on purentavirhe.

Tutkimuksessa käytettiin kahta eri aineistoa. Toisen muodostivat 323 malesialaista nuorta aikuista, jotka olivat hakeutuneet oikomishoitoon. Toinen aineisto koostui 4085:stä kansalliseen Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneesta suomalaisesta aikuisesta. Malesialaisten potilaiden purentavirheet mitattiin käyttäen Index of Orthodotic Treatment Need mittaria. Suomalaisilta aikuisilta rekisteröitiin suurentuneet ylipurennat sekä avo-, saksi- ja ristipurennat. Suunterveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin OHIP-14-mittarilla. Purentavirheiden ja suunterveyteen liittyvän elämänlaadun välistä yhteyttä arvioitiin lineaarisella ja nolla-inflatoidulla Poisson regressiomalleilla. Uuden teoreettisen mallin sopivuutta arvioitiin rakenneyhtälömallilla.

Suunterveyteen liittyvään elämänlaatu oli huonompi niillä, joilla oli jokin purentavirhe. Elämänlaadun seitsemästä osa-alueesta yhteys oli vahvin psyykkisen epämukavuuden alueella. Suomalaisten aikuisten purentavirheistä suurentunut horisontaalinen ylipurenta huononsi suunterveyteen liittyvää elämänlaatua erityisesti fyysisen haitan osa-alueella. Ne, joilla oli risti- tai saksipurenta, kokivat useammin sosiaalista haittaa. Ne, joilla oli avo- tai syväpurenta, kokivat useammin psykologista haittaa. Tilastollisessa analyysissä käytetyn rakenneyhtälömallin perusteella aiempi teoreettinen malli ei ollut tässä aineistossa sopiva. Tämän vuoksi teoreettista mallia muokattiin lisäämällä uusia osa-alueiden välisiä yhteyksiä, jotta malli sopi paremmin kuvaamaan purentavirheiden vaikutusta.

Purentavirheet näyttäisivät huonontavat suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja sen osaalueita. Uusi teoreettinen malli kuvaa paremmin purentavirheiden vaikutusta koettuun suunterveyteen.