Proverbs in SMS messages : archaic and modern communication

Abstract

This theory-oriented dissertation focuses on proverbs in contemporary use. The aim is to highlight one of the ways proverbs are used and interpreted in everyday communication using colloquial written language. The empirical material and the argumentation are linked to theoretical models, thereby forming a basis for the conclusions. By using and illustrating the model based on possible worlds semantics, the study also addresses the challenge of why proverbs receive various interpretations.

Proverbs are understood as significant units and parts of communication in the vernacular while language is understood to structure reality. On the one hand, this research produces basic information, and the possibility to observe proverbs and proverbial expressions in everyday use. On the other, it contributes to the discourse among paremiologists dealing with the substance of proverbs in everyday life and within the frames of folkloristics. Moreover, the dissertation offers some methodological and theoretical solutions for paremiological research.

The research material consists of about 70,000 original SMS messages (i.e. text messages sent using Short Message Service) sent between 2006 and 2010 to be published as short letters to the editor and aimed at the readers of the daily Finnish regional newspaper Salon Seudun Sanomat. These messages include more than 7,000 expressions that are proverbs, potential proverbs, Bible quotations or references to them. The central research method is contemporary content analysis. Context creates the frame for the use and interpretation of proverbs.

Within folklore, proverbs have been regarded as a part of the speech of older people. However, in the new urban tradition proverbs are neither passing from generation to generation nor are they taught at school. Instead, transmission takes place in written form and often within one generation only. Anyhow, the earlier oral tradition has found a place in the colloquial written language. In SMS messages, proverbs are used in a new context, with traditional proverbs occurring alongside the modern ones. Old proverbs are recognisable much more reliably than modern or future ones.

The study confirms that proverbs remain a part of contemporary Finnish communication and everyday language, although the context of use has changed over the period which Finnish proverbs have been collected (i.e. over two centuries). Most traditional proverbs still contain agrarian terms and are relatively permanent expressions, but nowadays they are often used in a new context and with a new meaning. Although the dissertation examines Finnish proverbs and uses Finnish examples, the processes and challenges are the same, no matter which language or culture is being examined. Many of the observations can be generalised to the field of paremiology as a whole.

Sananlaskut tekstiviesteissä – vanhahtavaa ja modernia viestintää

Teoriapainotteisessa väitöskirjassa tarkastelen sananlaskuja nykyisessä kontekstissa. Tavoitteena on todentaa yksi tavoista, jolla sananlaskut ovat kirjoitetun puhekielen osana asettuneet nykyiseen viestintään. Empiirinen aineisto ja päättely yhdistyvät teoreettisissa malleissa muodostaen johtopäätösten perustan. Tutkimus kohtaa sananlaskujen tulkinnallisen monimuotoisuuden selittämisen haasteen tukeutumalla mahdollisten maailmojen semantiikkaan.

Sananlaskuja käsitellään puhekielen merkityksiä siirtävinä lausumina, kun kieli nähdään osana todellisuuden jäsentämisen prosessia. Yhtäältä tutkimus tuottaa perustietoa tarkasteltaessa sananlaskuja ja sananlaskunkaltaisia ilmaisuja arkikäytössä. Toisaalta tutkimus osallistuu folkloristisen sananlaskututkimuksen puitteissa käytävään keskusteluun sananlaskusta nykypäivän ilmiönä. Lisäksi väitöskirja tarjoaa joitakin metodologisia ja teoreettisia ratkaisuja sananlaskututkimukseen.

Tutkimusaineisto muodostuu noin 70000 alkuperäisestä tekstiviestistä, jotka on vuosina 2006–2010 lähetetty mielipidekirjoituksina julkaistaviksi alueellisessa sanomalehdessä, Salon Seudun Sanomissa. Tekstiviestit sisältävät yli 7000 lausumaa, jotka ovat joko sananlaskuja, potentiaalisia sananlaskuja, lainauksia Raamatusta tai viittauksia joihinkin näistä. Keskeinen tutkimusmenetelmä on ymmärrettynä kontekstianalyysi, jossa laadullisen aineiston kvantitatiivinen tarkastelu tukee kvalitatiivista tietoa. Tulkintakehys muodostuu käyttökontekstista.

Perinteen osana on sananlaskuja yleensä pidetty vanhojen ihmisten puheena. Uudessa urbaanissa ympäristössä sananlaskut eivät enää siirry ainoastaan sukupolvelta toiselle eivätkä ne kuulu koulujen opetussuunnitelmaan vaan ne esiintyvät usein kirjoitettuina ja välittyvät tietyn ikäpolven keskuudessa: aiempi suullinen perinne on asettunut puhekieliseen kirjoitukseen. Tekstiviesteissä sananlaskuja käytetään uudessa ympäristössä ja perinteiset sananlaskut esiintyvät yhdessä modernien sananlaskujen kanssa. Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut.

Tutkimus todentaa sananlaskujen olevan edelleenkin osa suomenkielistä puhekieltä ja viestintää, vaikka käyttöympäristö on muuttunut parissa sadassa vuodessa, jolloin pääosa suomalaisista sananlaskuista on tallennettu. Sananlaskut ovat varsin muuttumattomia ilmauksia ja traditionaalisiin sananlaskuihin sisältyy edelleen agraaritalouden termejä, mutta nykyisin sananlaskuja käytetään uudessa ympäristössä ja ne sekä saavat että niille annetaan uusia tulkintoja. Huolimatta siitä, että tutkimus kohdistuu suomalaisiin sananlaskuihin ja esimerkit ovat suomalaisesta käyttöympäristöstä sekä prosessi että haasteet ovat kulttuurista ja kielestä riippumattomia. Monet havainnoista on yleistettävissä koko paremiologian tutkimusalaan.