Ylioppilaskokelaiden aluemaantieteelliset ajattelutaidot

Abstract

Maantieteellistä tietoa tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen, sillä se auttaa ymmärtämään ilmiöiden syitä ja seurauksia. Vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on erityisen tärkeää aluemaantieteessä, jossa syy-seuraussuhteita tarkastellaan poikkitieteellisesti. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu puutteita lukiolaisten ajattelutaidoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia aluemaantieteen ylioppilaskoetehtävien edellyttämiä ajattelutaitoja ja ylioppilaskokelaiden osoittamia ajattelutaitoja koevastauksissa. Vastausten ajattelutaitoja verrataan Ylioppilastutkintolautakunnan arvosteluun. Lisäksi testataan SOLO-taksonomian soveltuvuutta maantieteen esseevastausten laadun arviointiin. Tutkimuksen tuloksia voi käyttää maantieteen opetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten parantamiseen.

Tutkimuksen aineistona on kolme koetehtävää, joista on tutkittu sadan vastauksen satunnaisotokset. Tutkimuksessa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä: tehtävien edellyttämien ajattelutaitojen analysointi perustui Bloomin uudistettuun taksonomiaan ja vastausten osoittamien ajattelutaitojen SOLO-taksonomiaan. Molemmat taksonomiat perustuvat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Vastausten ilmentämiä ajattelutaitoja tarkasteltiin lisäksi tilastollisin menetelmin.

Kahdessa koetehtävässä edellytettiin enimmäkseen konkreettisen fakta- ja käsitetiedon hallintaa, mutta yhdessä koetehtävässä edellytettiin myös abstraktia menetelmätietoa ja metakognitiivista ajattelua. Suurin osa vastauksista edusti alempia ajattelutaitoja tai alempien ja ylempien ajattelutaitojen välimuotoja. Vain pieni osa vastauksista vastasi tehtävien edellyttämää tavoitetasoa. Naisten ajattelutaidot osoittautuivat tässä tutkimuksessa hieman paremmiksi kuin miesten. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden perusteella ei voi tehdä koko perusjoukkoa koskevia johtopäätöksiä.

SOLO-taksonomia soveltuu tämän tutkimuksen perusteella hyvin maantieteen koevastausten ajattelutaitojen arviointiin. Maantieteellisen osaamisen vaikeutena on useimmissa vastauksissa eri näkökulmien integrointi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jolloin tietoa ei välttämättä osata soveltaa. Tutkimus osoittaa, että SOLO-luokittelun ja Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelun välillä on selviä eroja. SOLO-luokittelussa on suurempi merkitys johdonmukaisuudella ja vastauksen muodostamalla kokonaisuudella kuin asiasisältöjen lukumäärällä, joka taas näyttää painottuvan enemmän Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelussa. Havaituista eroista tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa.