Persistence in major in relation to learning approaches – development of a questionnaire for university chemistry students

Abstract

Increasing persistence in university level studies is a major concern worldwide. For example, in the United States an average of 70 % of students drop out from university studies, whereas in Europe the average drop-out rate is ca. 40 %. In Finland, university level chemistry education shows also a drop-out rate of ca. 40 %, and a half of this number consists of students who change their major subject. The major changers thus constitute an important part of the Finnish drop-out student population. With such high drop-out rates, it is of utmost importance to find ways for the early identification of students at risk of dropping completely or changing their major. The ultimate aim of this dissertation was to develop an instrument that could be used for the prediction of students at risk. This instrument, the ChemApproach questionnaire, was designed in such a way that it probes the learning approach features of chemistry students. As an additional feature in comparison with traditional learning approach instruments, ChemApproach also takes into account approaches to laboratory work. The results obtained during this thesis work indicate that the degree of the presence of certain learning approach features, namely the submissive surface and the practical deep approach features, strongly predict the students’ persistence, drop-out and change of major subject. It was confirmed that these features even override the initial intention of wanting to change major subject. The high impact of the practical deep approach highlights the high importance laboratory work in persistence and it serves as an indication of the good functionality of the ChemApproach questionnaire. As a consequence of the present thesis work, it was possible to propose institutional and teaching practices that can be used to decrease the level of the submissive surface approach and increase the level of the practical deep approach and thus increase persistence in chemistry studies.

Yliopistotason opintojen keskeyttäminen on maailmanlaajuinen huolenaihe. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimäärin 70 % opiskelijoista keskeyttää yliopistoopinnot ja Euroopassa näin käy keskimäärin 40 prosentille. Suomessa yliopistotason kemian opetuksen keskeyttäneiden osuus on myös luokkaa 40 % ja puolet tästä määrästä aiheutuu siitä, että opiskelijat vaihtavat pääainettaan. Pääaineen vaihtajien määrä on siis Suomen kemianopetuksen kannalta merkittävän suuri. Koska opintojen keskeyttäjien määrä on suuri, on tärkeää löytää välineitä, joilla voidaan tunnistaa keskeyttämis- ja vaihtamisvaarassa olevat opiskelijat mahdollisimman ajoissa. Tämän väitöskirjatyön päätavoite olikin kehittää työkalu, jonka avulla voitaisiin tunnistaa juuri nämä keskeyttämis- ja vaihtamisvaarassa olevat opiskelijat. Työssä kehitetty työkalu, ChemApproach-kyselykaavake, lähestyy asiaa opiskelijoiden oppimisen lähestymistapojen kautta. Perinteisiin lähestymistapaa kartoittaviin kaavakkeisiin nähden ChemApproach sisältää lisäksi osion, joka ottaa huomioon laboratoriotyöskentelyssä oppimisen. Tässä työssä saadut tulokset osoittavat selvästi, että tiettyjen lähestymistapojen piirteiden voimakkuus on vahvasti kytköksissä opintojen keskeyttämiseen ja pääaineen vaihtamiseen. Nämä piirteet, alistuvan pintaoppimsen ja käytännöllisen syväoppimisen piirteet, osoittautuivat merkittävämmiksi kuin opiskelijan ilmoittama halu vaihtaa pääainetta. Käytännöllisen syväsuuntautumisen merkityksen suuruus osoittaa laboratoriotyöskentelyn suuren merkityksen kemian oppimisessa, ja se myös osoittaa että ChemApproach on hyvin toimiva kemian opiskelijoiden tutkimuksessa. Tämän työn tuloksien ansiosta voitiin ehdottaa institutionaalisia sekä opetuksellisia käytänteitä, joiden avulla voitaisiin saada alistuneen pintasuuntautumisen määrää vähennettyä ja käytännöllisen syväoppimisen määrää lisättyä. Näiden käytänteiden avulla voidaan mahdollisesti lisätä kemian opintojaan jatkavien määrää.