Lapsuus Kiinassa : 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä
Niemi, Tiina (2018-12-14)
Lapsuus Kiinassa : 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä
(14.12.2018)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7475-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7475-7
Tiivistelmä
Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa suomalaisen ekspatriaattitutkimuksen kenttään. Ulkomaille lähetettyjä työntekijöitä (ekspatriaatit) on sekä kansainvälisesti että kotimaisesti tutkittu runsaasti. Sen sijaan lapsuutta ulkomailla ei ole suhteellisen suurella tutkimusjoukolla (N = 47), suomalaisten ekspatriaattilasten näkökulmasta ja informanttien käsitykset huomioivalla laadullisella lähestymistavalla (fenomenografia) riittävästi tutkittu.
Tutkimuksessa selvitetään 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arjestaan ja sopeutumisestaan Pekingissä. Tutkimuksessa saavat äänen lapsuuttaan ulkomailla viettävät ja vieraaseen kasvuympäristöön kiinnittyvät suomalaislapset. Tutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle.
Aineiston hankinta toteutettiin Pekingissä vuosina 2005–2006. Aineisto koostuu neljänkymmenenseitsemän (N = 47) ulkosuomalaislapsen puolistrukturoiduista haastatteluista. Aineiston analysoinnissa käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin ulkosuomalaislasten muuttokokemuksia tarkastelemalla alustavia tyyppejä, jotka nimettiin kokemattomiksi, kokeneiksi ja kokeneimmiksi. Analyysia jatkettiin tiivistämällä ulkosuomalaislasten käsityksiä muuttomuistoistaan ja -tunteistaan, jolloin alustavat tyypit ryhmittyivät ensikertalaisten (n = 31), sarja- (n = 7) ja heilurimuuttajien (n = 9) vastaajaryhmiksi. Analyysin ensimmäisen vaiheen tulokset jäsentyivät ylemmän tason kuvauskategorioiksi, jotka ilmensivät ulkosuomalaislasten erilaisia käsityksiä kasvuympäristöstään ja sujuvasta sopeutumisestaan Pekingissä. Analyysin toisen vaiheen tuloksena esitettiin ensikertalaisten, sarja- ja heilurimuuttajien mallitarinat.
Mallitarinat paljastivat, että vastaajien ryhmien välillä havaittiin runsaasti variaatiota. Tutkimuksen informantit eivät muodosta niin homogeenista joukkoa, kuin aiemman kolmannen kulttuurin lasten tutkimuksen perusteella oletettiin. Ulkosuomalaislasten käsitykset haastavat vallalla olevan suuren ja yksiäänisen kertomuksen sisältöä. Erityisesti kolmannen kulttuurin, mieluummin kuin ensimmäisen tai toisen kulttuurin, ajatellaan vaikuttavan ekspatriaattilasten kiinnittymisen tunteiden syntymiseen vuorovaikutuksessa ekspatriaattiyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että 1) Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tulee laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta. Uusi määritelmä perustuu aikuisten näkemysten sijaan lasten kokemuksiin. 2) Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueiden ja koulun valintatilanteisiin. 3) Suomalaislapsia ohjataan havainnoimaan ulkomaisten lapsuuskuvaustensa sopeutumista helpottavia piirteitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin ja uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin, kansainväliseen ja suomalaiseen ekspatriaattiyhteisöön, kansainväliseen oppimisympäristöön ja Suomi-kouluun. 4) Suomalaiset ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten lasten elämäntilanteen ja siirtymäroolin (noviisi, ammattilainen tai mestari) huomioinnista, lasten perheiden sitouttamisesta kansainvälisen koulun toimintaan (vuosittainen yhteisön eväsretki), kansainvälisten koulujen tarjoamista virallisista (vertaistuki, kielitestit, siirtymäohjelmat) ja epävirallisista (kouluajan ulkopuoliset harrastukset) tukitoimista.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä sekä ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilasten perheille että kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tutkimustulokset ovat arvokkaita jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankkitujen kokemusten jäsentämisen. Childhood in China. The conceptions of transitions, adaptation and everyday management of Finnish expatriate children aged 5 to 12 in Beijing
Global mobility is increasing and growing number of Finnish children are moving abroad because of their parents' employment. Study brings a new perspective to the field of Finnish expatriate research. Employees sent to overseas assignments by their employers (expatriates) have been studied extensively both internationally and domestically. However, childhood abroad is not sufficiently explored with a relatively large number of research groups (N = 47), from the point of view of Finnish expatriate children and with a qualitative approach (phenomenography) to the conceptions of informants.
The study investigates conceptions of Finnish children aged 5 to12 in Beijing of their everyday life and their adaptation to environment. The Finnish children, who spend their childhood abroad and who are attached to a foreign growth environment, will be heard in the study. The study highlights various ways for families of children's to manage their everyday lives abroad. The aim of the study is to make Finnish expatriate childhood more visible to Finnish educators.
The data for this study were gathered during 2005–2006 in Beijing. The data consists of semistructured interviews of forty seven (N = 47) Finnish expatriate children. The phenomenographic approach was used to analyze the data. In the first phase of the analysis, examining the migration experiences of the Finnish expatriate children, initial types were formed and named inexperienced, experienced and the most experienced types. The analysis was continued by reducing the conceptions of transition memories and feelings of the Finnish expatriate children. The initial types were grouped as respondent groups of newcomer (n = 31), series mover (n = 7) and pendulum mover (n = 9). The results of the research were structured into categories of description, expressing different conceptions of Finnish expatriate children about their growth environment and their smooth adaptation in Beijing. In the second phase of the analysis, the results of the study were presented as ideal type model stories of newcomer, series mover and pendulum mover.
The model stories reveal that substantial variation was observed between the respondent groups. Research informants do not form such a homogenous group as assumed in previous research of the Third Culture Kid. The conceptions of the Finnish expatriate children are challenging the content of grand narratives and monolithic story. In particular, the third culture, rather than the first or second culture, is found to influence the emergence of feelings of attachment to expatriate children in interaction with other members of the expatriate community.
Based on the results of the research it can be stated that 1) The definition of expatriate childhood needs to be expanded, as the childhood of the third culture offers only one of many opportunities to define growing up abroad. The new definition is based on children's experiences instead of adult views. 2) The Finnish expatriate children should be included in the decisionmaking and choices of their childhood abroad, like pre-visit or situation to choose school and neighbourhood. 3) The Finnish children are guided to observe the features that facilitate the adaptation of their overseas childhood description such as maintaining relationships with old friends, relatives, extended family members and former residence, creating a relationships with the country of origin and its culture, to establish new relationships with Finnish and foreign peers, with members of the international and Finnish expatriate community, or with an international learning environment and Finnish Saturday School. 4) The Finnish expatriate children benefit from properly time-targeted tools for each childhood group to manage their everyday life, like taking into account the child's life situation and transition roles (novice, expert and master), committing the family of children to the activities of international school (annual community picnic), providing formal (Buddy Program, Language Tests and Transition Program) and informal (After School Activities) support by international schools.
The results of the research are significant, both to the families of expatriate children heading abroad and the international schools educators, but also the companies that send families abroad as well as Finnish Saturday schools will benefit from them. The study findings are valuable to grown up Finnish expatriate children, because they make it possible to parse the experience gained from abroad as children.
Tutkimuksessa selvitetään 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arjestaan ja sopeutumisestaan Pekingissä. Tutkimuksessa saavat äänen lapsuuttaan ulkomailla viettävät ja vieraaseen kasvuympäristöön kiinnittyvät suomalaislapset. Tutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle.
Aineiston hankinta toteutettiin Pekingissä vuosina 2005–2006. Aineisto koostuu neljänkymmenenseitsemän (N = 47) ulkosuomalaislapsen puolistrukturoiduista haastatteluista. Aineiston analysoinnissa käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin ulkosuomalaislasten muuttokokemuksia tarkastelemalla alustavia tyyppejä, jotka nimettiin kokemattomiksi, kokeneiksi ja kokeneimmiksi. Analyysia jatkettiin tiivistämällä ulkosuomalaislasten käsityksiä muuttomuistoistaan ja -tunteistaan, jolloin alustavat tyypit ryhmittyivät ensikertalaisten (n = 31), sarja- (n = 7) ja heilurimuuttajien (n = 9) vastaajaryhmiksi. Analyysin ensimmäisen vaiheen tulokset jäsentyivät ylemmän tason kuvauskategorioiksi, jotka ilmensivät ulkosuomalaislasten erilaisia käsityksiä kasvuympäristöstään ja sujuvasta sopeutumisestaan Pekingissä. Analyysin toisen vaiheen tuloksena esitettiin ensikertalaisten, sarja- ja heilurimuuttajien mallitarinat.
Mallitarinat paljastivat, että vastaajien ryhmien välillä havaittiin runsaasti variaatiota. Tutkimuksen informantit eivät muodosta niin homogeenista joukkoa, kuin aiemman kolmannen kulttuurin lasten tutkimuksen perusteella oletettiin. Ulkosuomalaislasten käsitykset haastavat vallalla olevan suuren ja yksiäänisen kertomuksen sisältöä. Erityisesti kolmannen kulttuurin, mieluummin kuin ensimmäisen tai toisen kulttuurin, ajatellaan vaikuttavan ekspatriaattilasten kiinnittymisen tunteiden syntymiseen vuorovaikutuksessa ekspatriaattiyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että 1) Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tulee laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta. Uusi määritelmä perustuu aikuisten näkemysten sijaan lasten kokemuksiin. 2) Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueiden ja koulun valintatilanteisiin. 3) Suomalaislapsia ohjataan havainnoimaan ulkomaisten lapsuuskuvaustensa sopeutumista helpottavia piirteitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin ja uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin, kansainväliseen ja suomalaiseen ekspatriaattiyhteisöön, kansainväliseen oppimisympäristöön ja Suomi-kouluun. 4) Suomalaiset ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten lasten elämäntilanteen ja siirtymäroolin (noviisi, ammattilainen tai mestari) huomioinnista, lasten perheiden sitouttamisesta kansainvälisen koulun toimintaan (vuosittainen yhteisön eväsretki), kansainvälisten koulujen tarjoamista virallisista (vertaistuki, kielitestit, siirtymäohjelmat) ja epävirallisista (kouluajan ulkopuoliset harrastukset) tukitoimista.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä sekä ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilasten perheille että kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tutkimustulokset ovat arvokkaita jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankkitujen kokemusten jäsentämisen.
Global mobility is increasing and growing number of Finnish children are moving abroad because of their parents' employment. Study brings a new perspective to the field of Finnish expatriate research. Employees sent to overseas assignments by their employers (expatriates) have been studied extensively both internationally and domestically. However, childhood abroad is not sufficiently explored with a relatively large number of research groups (N = 47), from the point of view of Finnish expatriate children and with a qualitative approach (phenomenography) to the conceptions of informants.
The study investigates conceptions of Finnish children aged 5 to12 in Beijing of their everyday life and their adaptation to environment. The Finnish children, who spend their childhood abroad and who are attached to a foreign growth environment, will be heard in the study. The study highlights various ways for families of children's to manage their everyday lives abroad. The aim of the study is to make Finnish expatriate childhood more visible to Finnish educators.
The data for this study were gathered during 2005–2006 in Beijing. The data consists of semistructured interviews of forty seven (N = 47) Finnish expatriate children. The phenomenographic approach was used to analyze the data. In the first phase of the analysis, examining the migration experiences of the Finnish expatriate children, initial types were formed and named inexperienced, experienced and the most experienced types. The analysis was continued by reducing the conceptions of transition memories and feelings of the Finnish expatriate children. The initial types were grouped as respondent groups of newcomer (n = 31), series mover (n = 7) and pendulum mover (n = 9). The results of the research were structured into categories of description, expressing different conceptions of Finnish expatriate children about their growth environment and their smooth adaptation in Beijing. In the second phase of the analysis, the results of the study were presented as ideal type model stories of newcomer, series mover and pendulum mover.
The model stories reveal that substantial variation was observed between the respondent groups. Research informants do not form such a homogenous group as assumed in previous research of the Third Culture Kid. The conceptions of the Finnish expatriate children are challenging the content of grand narratives and monolithic story. In particular, the third culture, rather than the first or second culture, is found to influence the emergence of feelings of attachment to expatriate children in interaction with other members of the expatriate community.
Based on the results of the research it can be stated that 1) The definition of expatriate childhood needs to be expanded, as the childhood of the third culture offers only one of many opportunities to define growing up abroad. The new definition is based on children's experiences instead of adult views. 2) The Finnish expatriate children should be included in the decisionmaking and choices of their childhood abroad, like pre-visit or situation to choose school and neighbourhood. 3) The Finnish children are guided to observe the features that facilitate the adaptation of their overseas childhood description such as maintaining relationships with old friends, relatives, extended family members and former residence, creating a relationships with the country of origin and its culture, to establish new relationships with Finnish and foreign peers, with members of the international and Finnish expatriate community, or with an international learning environment and Finnish Saturday School. 4) The Finnish expatriate children benefit from properly time-targeted tools for each childhood group to manage their everyday life, like taking into account the child's life situation and transition roles (novice, expert and master), committing the family of children to the activities of international school (annual community picnic), providing formal (Buddy Program, Language Tests and Transition Program) and informal (After School Activities) support by international schools.
The results of the research are significant, both to the families of expatriate children heading abroad and the international schools educators, but also the companies that send families abroad as well as Finnish Saturday schools will benefit from them. The study findings are valuable to grown up Finnish expatriate children, because they make it possible to parse the experience gained from abroad as children.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2824]