Bändissä ja Vimmassa : sosiaalinen sukupuoli arjesta esiintymislavalle turkulaisten nuorten bändiharrastuksissa

Abstract

Väitöskirjassa tutkitaan alle 29-vuotiaiden nuorten soitto- ja bändiharrastuksia Turun seudulla. Keskeinen tarkastelukohde on sosiaalinen sukupuoli. Tutkimus koostuu johdannosta (luku 1), teoreettisista tarkasteluista (luku 2), tärkeimpien tutkimusteemojen eli arjen, muusikkouden, musiikin tyylilajin, teknologian ja esiintymisen analyyseista (luvut 3–6) sekä johtopäätösluvusta (luku 7). Tutkimusaineistona ovat Turussa, pääasiassa Turku Bandstand -bändikilpailussa ja Turku Bandstand Junior -katselmuksissa vuosina 2011–2014 tehty havainnointi ja kahdeksantoista nuoren soittajan haastattelut. Tutkimus on toteutettu etnografisin menetelmin ja tärkein analyysiväline on aineiston lähiluku.

Väitöskirjassa tarkastellaan sitä, kuinka sosiaalinen sukupuoli rakentuu harrastuskentällä, kuinka nuorten sukupuolet näkyvät harrastuskentän sosiaalisessa toiminnassa, soitin- ja tyylilajivalinnoissa sekä esiintymisessä. Keskeiset tutkimustulokset linkittyvät homososiaalisuuden, sosiaalisesti rakentuvan tilan ja jakautuneiden harrastusvalintojen ympärille. Sosiaalinen sukupuoli näyttäytyy kentällä merkittävänä harrastuksia ja eri harrastusten sisältöjä jakavana tekijänä. Pojilla tiivis homososiaalinen kehitysvaihe edistää bänditoimintaa, samoin se, että lähes koko populaarimusiikkikenttä toimii rock-musiikin standardeilla, joista erityisesti pojat löytävät hyvin kiinnittymispintaa. Tytöt, naiset ja muunsukupuoliset puolestaan sopeutuvat näihin standardeihin muun muassa välttelemällä sukupuolensa korostamista. Tyypillistä varsinkin naisille on myös vahvan muodollisen osaamisen hankkiminen musiikkiopistossa ja konservatoriossa sekä miesvaltaisten alojen haltuunotto laajemminkin.

In a Band and in Vimma. Gender in the Band Activities of Turku Youth, from Everyday Life to Stage Performance

In this dissertation I study people under the age of 29 playing in a band in Turku area. The study consists of an introductory chapter (1), a theoretical chapter (2), three chapters discussing main research themes: everyday life, musician¬ship, genre, technologies and performances (3–6), and a conclusion chapter (7). The main research material includes a fieldwork diary of participating ob¬servation, carried out in Turku Bandstand -band competitions and Turku Band¬stand Junior - reviews in the years 2011–2014, and the interviews of eighteen young band members. The research has been carried out using ethnographic methods, and the main analytical tool is close reading.

In this dissertation I study the construction of gender, the ways in which gen¬der is a part of social action in the field, and how it affects choosing instru¬ments and musical genres, as well as on-stage performances. The main research results include homosociality, social construction of space, and gender-divided choices and opportunities in the field of music hobbies. Gender is a signifi¬cant factor in the process of choosing between hobbies and between contents of hobbies. For boys, their close-knit, homosocial stage of development helps them to enter the sphere of band hobbies, as does the fact that almost the en¬tire field of popular music works based on the standards of rock music. These standards form a surface which is easier for boys to relate to. Girls, women, and others will adjust to these masculine standards, for example by trying to avoid highlighting their own gender in any way. One typical strategy for women is also to acquire strong institutional musical training, and, in a wider sense, to take over other masculine fields of life as well.