Resurssipohjainen aluekehittäminen : kohti kilpailukykyisempää Lahden kaupunkiseutua. Tarkastelussa aluekehittäjien visiot ja yritysten tarpeet.
Hillner, Arla (2018-10-15)
Resurssipohjainen aluekehittäminen : kohti kilpailukykyisempää Lahden kaupunkiseutua. Tarkastelussa aluekehittäjien visiot ja yritysten tarpeet.
Hillner, Arla
(15.10.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suomalaisista lähes 40 prosenttia asuu ja suurin osa yrityksistä sijaitsee kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutuihin kohdistuu jatkuvasti uusia taloudellisia, ympäristöperäisiä ja sosiaalisia haasteita. Samalla kaupunkiseutujen välinen kilpailu on kiristynyt ja ne joutuvat pohtimaan vahvuuksiaan yritysten sijaintipaikkana tarkemmin. Yritysten tarpeisiin vastataan aluekehittämisellä. Aluekehittämisen ydinajatuksena on vahvistaa alueiden kehittymistä kilpailukykyisemmiksi esimerkiksi yritysten kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia parantamalla. Alue on kilpailukykyinen silloin, kun se erottuu muusta ympäristöstä edukseen. Tämän tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin Lahden kaupunkiseudulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkiseudun kehittämistä kilpailukykyisemmäksi resurssipohjaisen aluekehittämisen näkökulmasta. Resurssipohjaisessa aluekehittämisessä aluetta pyritään kehittämään yritysten tarpeiden ja alueen tärkeimpien resurssien kautta unohtamatta aluekehittäjien ja yritysten asettamia näkemyksiä niistä. Lahden kaupunkiseudulla alueen kilpailukyvyn kehittämistä on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi tiedon jalostamisen ja innovaatiomallien avulla. Resurssipohjainen aluekehittäminen luo tuoreudellaan erilaisen lähestymistavan yhdistää aluekehittäjien laaja ja yritysten yksityiskohtainen näkökulma aluekehittämisestä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aluekehittäjien päävisiona on luoda Lahden kaupunkiseudusta Suomen yritysystävällisin seutu vuoteen 2020 mennessä. He pyrkivät tavoitteeseen lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä, parantamalla yritysten konkreettista toimintaympäristöä, vähentämällä työttömyyttä sekä kehittämällä alueen innovatiivisuutta ja imagoa. Aluekehittäjien kehittämistoimenpiteet kohdistuvat eritoten fyysisten, sosiaalisten, inhimillisten, organisatoristen ja imagollisten resurssiryhmien resursseihin. Sen sijaan yrityksille tärkeimmät voimavarat liittyvät taloudellisiin, inhimillisiin, fyysisiin ja imagollisiin resursseihin. Yrityksissä arvostetaan esimerkiksi energiavarojen kohtuullista hinnoittelua, osaavan työvoiman hyvää saatavuutta, toimitilojen monipuolista tarjontaa ja vetovoimaista mainetta. Lahden kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kehittyä kilpailukykyisemmäksi, mikäli aluekehittäjät hahmottavat yritysten tarpeita yksityiskohtaisemmin ja yritykset kokevat kaupunkiseudun kehittämisen oman liiketoimintansa kehittämistä laajempana ilmiönä. Tämä vaatii kuitenkin aluekehittämistoiminnan uudelleensuuntausta territoriaalisesta suhtautumisesta verkostomaisempaan ajatteluun. Toimijoilta vaaditaan selkeämpää strategista koordinointia, aktiivisempaa vuoropuhelua, jatkuvaa uudistumis- ja innovointikykyä sekä konkreettisten tulosten luomista ja niiden ylläpitoa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aluekehittäjien päävisiona on luoda Lahden kaupunkiseudusta Suomen yritysystävällisin seutu vuoteen 2020 mennessä. He pyrkivät tavoitteeseen lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä, parantamalla yritysten konkreettista toimintaympäristöä, vähentämällä työttömyyttä sekä kehittämällä alueen innovatiivisuutta ja imagoa. Aluekehittäjien kehittämistoimenpiteet kohdistuvat eritoten fyysisten, sosiaalisten, inhimillisten, organisatoristen ja imagollisten resurssiryhmien resursseihin. Sen sijaan yrityksille tärkeimmät voimavarat liittyvät taloudellisiin, inhimillisiin, fyysisiin ja imagollisiin resursseihin. Yrityksissä arvostetaan esimerkiksi energiavarojen kohtuullista hinnoittelua, osaavan työvoiman hyvää saatavuutta, toimitilojen monipuolista tarjontaa ja vetovoimaista mainetta. Lahden kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kehittyä kilpailukykyisemmäksi, mikäli aluekehittäjät hahmottavat yritysten tarpeita yksityiskohtaisemmin ja yritykset kokevat kaupunkiseudun kehittämisen oman liiketoimintansa kehittämistä laajempana ilmiönä. Tämä vaatii kuitenkin aluekehittämistoiminnan uudelleensuuntausta territoriaalisesta suhtautumisesta verkostomaisempaan ajatteluun. Toimijoilta vaaditaan selkeämpää strategista koordinointia, aktiivisempaa vuoropuhelua, jatkuvaa uudistumis- ja innovointikykyä sekä konkreettisten tulosten luomista ja niiden ylläpitoa.