Icarus, or the idea toward efficient, economical, and ethical acquirement of critical governmental information systems
Heimo, Olli (2018-12-07)
Icarus, or the idea toward efficient, economical, and ethical acquirement of critical governmental information systems
(07.12.2018)
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7508-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7508-2
Tiivistelmä
Critical governmental information systems are governmental information systems used by the administration to retain information and provide services that enable and safeguard the lives, well-being and security of citizens. These include public healthcare information systems, electronic voting systems, and border control information systems with biometric registers. As the ongoing digitalisation of our society advances, our dependence on information systems, their functionality and security continues to grow and the quality of work done with them increasingly intertwines with the daily lives of citizens. However, it has long been evident that IT projects in public administration are failing. Governmental information system projects often end up being astronomically expensive, unreasonably ineffective and ethically unsustainable. Therefore, much more attention should be paid to the procurement process for these systems.
The reasons for these problems are manifold. Often, simple political motivations and appeal to, among other things, national pride, are a simple way for politicians to attain support. The creation of large-scale system entities favours large-scale private-sector actors specialised on governmental information systems. These companies’ impact on society’s decision-making and operations should not be underrated. However, the lack of understanding of technology and socio-technical problems and the structure of the digitalisation in society are likely to be the biggest problems in procuring these systems. It must be understood that organisational behaviour changes when its information systems are changed - including the ethical basis.
To develop efficient, economical and ethical governmental information systems, a holistic approach is required. The ability to make decisions that take into account the needs and requirements of the citizens, employees, system vendors, and society at large in an ethically sustainable way is required. It should be noted that the decision makers, payers, suppliers, and the targets of the use are often different parties with their own desires, goals, and objectives. It is necessary to understand the functioning of the technology and its potential, but also to address the limitations of technology and potential threats created by it. The security required for these systems should not be diminished.
This dissertation is framed in the light of Ovid’s telling of the myth of Daedalus and Icarus and through the framework for Aristotle's virtue ethics to examine the responsibility of governmental information system procurement, the role of responsible actors in society, and their required capabilities. The dissertation demonstrates that the current approach in many situations, the Icarian method, whereby persons committed their lives to the virtue of scientific knowledge are dismissed on discussion and decision-making in a way that is economically, effectively and ethically unsustainable. The antithesis for this, the Daedalus effect, represents a desirable state where decision-making is guided by caution, as well as by scientific and ethical inspiration. The dissertation proposes that critical governmental information systems should be guided by a prominent actor cultivated to the virtue of holistic scientific wisdom. Julkishallinnon kriittiset tietojärjestelmät ovat tietojärjestelmiä, joita hallinto käyttää säilyttämään tietoa sekä tuottamaan kansalaisten henkeä, hyvinvointia ja turvallisuutta mahdollistavia palveluita. Näihin järjestelmiin lukeutuvat muun muassa julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmät, sähköiset äänestysjärjestelmät sekä rajavalvonnan tietojärjestelmät biometrisine tunnisterekistereineen. Yhteiskunnan digitalisoituessa riippuvuutemme tietojärjestelmistä sekä niiden toimivuudesta ja turvallisuudesta jatkaa kasvamistaan ja näiden järjestelmien avulla suoritetun työn laatu on yhä tiukemmassa vuorovaikutussuhteessa kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
On kuitenkin ollut ilmiselvää jo pitkään, että julkishallinnon IT-hankkeet epäonnistuvat taajaan. Julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet ovat usein tähtitieteellisen kalliita, kohtuuttoman tehottomia ja eettisesti kestämättömiä. Siksi näiden järjestelmien hankintaprosessiin olisi syytä kiinnittää nykyistä selvästi enemmän huomiota.
Syyt näihin ongelmiin ovat moninaiset. Usein jo yksinkertaiset poliittiset motivaatiot sekä vetoaminen muun muassa kansalliseen ylpeyteen ovat poliitikolle yksinkertainen keino saavuttaa kannatusta. Suurikokoisten järjestelmäkokonaisuuksien tekeminen suosii julkishallinnon järjestelmähankintoihin keskittyneitä suuryrityksiä, joiden vaikutusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan ei sovi väheksyä. Kuitenkin ymmärtämättömyys teknologiasta ja sosio-teknisistä ongelmista sekä digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteista lienee suurimpia ongelmia järjestelmien hankinnassa. On otettava huomioon, että yhteisön toiminta muuttuu, kun sen tietojärjestelmiä muutetaan – myös eettisen toiminnan osalta.
Luodaksemme tehokkaita, taloudellisia ja eettisesti kestäviä tietojärjestelmiä julkishallinnon käyttöön on asiaa lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. On osattava tehdä päätöksiä, joissa otetaan huomioon kansalaisten, työntekijöiden, järjestelmien toimittajien sekä yhteiskunnan tarpeet ja vaatimukset eettisesti kestävällä tavalla. On huomattava, että päättäjä, maksaja, toimittaja ja käytön kohde ovat kovin usein eri tahoja omine toiveineen, tavoitteineen ja päämäärineen. On ymmärrettävä teknologian toiminta ja sen luomat mahdollisuudet mutta myös käsitettävä teknologian rajoitukset ja sen luomat uhat. Myöskään tietoturvan tarvetta näiden järjestelmien kohdalla ei sovi vähätellä.
Väitöskirjassa käsitellään Ovidiuksen kertoman Daedaluksen ja Ikaroksen myytin kautta Aristoteelisen hyve-etiikan viitekehyksessä julkishallinnon tietojärjestelmätilausten vastuuta sekä vastuuhenkilöitä, vastuuhenkilöiden asemaa yhteiskunnassa ja heiltä vaadittavia kykyjä. Väitöskirjassa osoitetaan, että monessa tilanteessa esiintyvä julkishallinnon toimintatapa, Ikaroslainen metodi, jossa tiedon hyveillä varustautuneet henkilöt sivutetaan keskustelusta ja päätöksenteosta on niin taloudellisesti, tehokkuudellisesti kuin eettisestikin kestämätön toimintatapa. Tämän vastavoima, Daedalus-efekti, taas edustaa tavoitetilaa, jossa päätöksentekoa ohjaavat varovaisuus sekä tieteen ja moraalifilosofian inspiroima toiminta. Väitöskirjassa esitetään, että julkishallinnon tietojärjestelmätoimintaa pitäisi ohjata laaja-alaisen tieteellisen viisauden hyveen kultivoinut näkyvä toimija.
The reasons for these problems are manifold. Often, simple political motivations and appeal to, among other things, national pride, are a simple way for politicians to attain support. The creation of large-scale system entities favours large-scale private-sector actors specialised on governmental information systems. These companies’ impact on society’s decision-making and operations should not be underrated. However, the lack of understanding of technology and socio-technical problems and the structure of the digitalisation in society are likely to be the biggest problems in procuring these systems. It must be understood that organisational behaviour changes when its information systems are changed - including the ethical basis.
To develop efficient, economical and ethical governmental information systems, a holistic approach is required. The ability to make decisions that take into account the needs and requirements of the citizens, employees, system vendors, and society at large in an ethically sustainable way is required. It should be noted that the decision makers, payers, suppliers, and the targets of the use are often different parties with their own desires, goals, and objectives. It is necessary to understand the functioning of the technology and its potential, but also to address the limitations of technology and potential threats created by it. The security required for these systems should not be diminished.
This dissertation is framed in the light of Ovid’s telling of the myth of Daedalus and Icarus and through the framework for Aristotle's virtue ethics to examine the responsibility of governmental information system procurement, the role of responsible actors in society, and their required capabilities. The dissertation demonstrates that the current approach in many situations, the Icarian method, whereby persons committed their lives to the virtue of scientific knowledge are dismissed on discussion and decision-making in a way that is economically, effectively and ethically unsustainable. The antithesis for this, the Daedalus effect, represents a desirable state where decision-making is guided by caution, as well as by scientific and ethical inspiration. The dissertation proposes that critical governmental information systems should be guided by a prominent actor cultivated to the virtue of holistic scientific wisdom.
On kuitenkin ollut ilmiselvää jo pitkään, että julkishallinnon IT-hankkeet epäonnistuvat taajaan. Julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet ovat usein tähtitieteellisen kalliita, kohtuuttoman tehottomia ja eettisesti kestämättömiä. Siksi näiden järjestelmien hankintaprosessiin olisi syytä kiinnittää nykyistä selvästi enemmän huomiota.
Syyt näihin ongelmiin ovat moninaiset. Usein jo yksinkertaiset poliittiset motivaatiot sekä vetoaminen muun muassa kansalliseen ylpeyteen ovat poliitikolle yksinkertainen keino saavuttaa kannatusta. Suurikokoisten järjestelmäkokonaisuuksien tekeminen suosii julkishallinnon järjestelmähankintoihin keskittyneitä suuryrityksiä, joiden vaikutusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan ei sovi väheksyä. Kuitenkin ymmärtämättömyys teknologiasta ja sosio-teknisistä ongelmista sekä digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteista lienee suurimpia ongelmia järjestelmien hankinnassa. On otettava huomioon, että yhteisön toiminta muuttuu, kun sen tietojärjestelmiä muutetaan – myös eettisen toiminnan osalta.
Luodaksemme tehokkaita, taloudellisia ja eettisesti kestäviä tietojärjestelmiä julkishallinnon käyttöön on asiaa lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. On osattava tehdä päätöksiä, joissa otetaan huomioon kansalaisten, työntekijöiden, järjestelmien toimittajien sekä yhteiskunnan tarpeet ja vaatimukset eettisesti kestävällä tavalla. On huomattava, että päättäjä, maksaja, toimittaja ja käytön kohde ovat kovin usein eri tahoja omine toiveineen, tavoitteineen ja päämäärineen. On ymmärrettävä teknologian toiminta ja sen luomat mahdollisuudet mutta myös käsitettävä teknologian rajoitukset ja sen luomat uhat. Myöskään tietoturvan tarvetta näiden järjestelmien kohdalla ei sovi vähätellä.
Väitöskirjassa käsitellään Ovidiuksen kertoman Daedaluksen ja Ikaroksen myytin kautta Aristoteelisen hyve-etiikan viitekehyksessä julkishallinnon tietojärjestelmätilausten vastuuta sekä vastuuhenkilöitä, vastuuhenkilöiden asemaa yhteiskunnassa ja heiltä vaadittavia kykyjä. Väitöskirjassa osoitetaan, että monessa tilanteessa esiintyvä julkishallinnon toimintatapa, Ikaroslainen metodi, jossa tiedon hyveillä varustautuneet henkilöt sivutetaan keskustelusta ja päätöksenteosta on niin taloudellisesti, tehokkuudellisesti kuin eettisestikin kestämätön toimintatapa. Tämän vastavoima, Daedalus-efekti, taas edustaa tavoitetilaa, jossa päätöksentekoa ohjaavat varovaisuus sekä tieteen ja moraalifilosofian inspiroima toiminta. Väitöskirjassa esitetään, että julkishallinnon tietojärjestelmätoimintaa pitäisi ohjata laaja-alaisen tieteellisen viisauden hyveen kultivoinut näkyvä toimija.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2824]