Elämää henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoilla: Etnografinen tutkimus kanavoinnista, tietämisestä ja uushenkisestä yrittäjyydestä Suomessa

Abstract

Tässä uskontoantropologisessa ja -sosiologisessa tutkimuksessa tarkastellaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta tietämisen ja tiedon näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset kanavointia tekevät henkilöt ja heidän asiakkaansa. Tutkimusongelmana on selvittää, millaista on kanavointia tekevien henkilöiden elämä ja yrittäjyys henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoilla. Ensinnäkin tutkimuksessa käsitellään kanavointia tekevien henkilöiden rajankäyntiä erityisesti suhteessa henkiolentoihin, institutionaaliseen uskontoon ja asiakkaisiin. Toiseksi siinä tarkastellaan tähän rajankäyntiin liittyviä tietoa koskevia kysymyksiä, kuten kanavoinnin tietämisen tapaa ja sen oppimista sekä siihen pohjaavaa työtä ja yrittäjyyttä.

Tutkimuksessa hyödynnetään etnografisia menetelmiä kuten osallistuvaa havain-nointia ja haastatteluja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys painottaa suhteita, tiedollisia kysymyksiä ja aineellisuutta. Sen keskeiset käsitteet ovat rajatyö, semioottinen ideologia, kvalia, affektiivisuus ja affektiivinen työ. Käsitteiden avulla pureudutaan sosiaalisiin ja tiedollisiin erontekoihin, ihmisten ideoihin, toimintoihin, kokemuksiin ja ruumiillisuuteen. Tutkimusaineisto koostuu 33 teemahaastattelusta, osallistuvan havainnoinnin avulla tuotetusta aineistosta, kyselyaineistosta ja kirjallisuudesta. Aineistoa on analysoitu vertaamisen ja ristiinluennan sekä teoreettisten käsitteiden avulla.

Tutkimus paikantuu uskontotieteen kenttään ja nykyuskonnollisuuden tutkimusalueelle. Sen tarkoitus on tuottaa tietoa kanavointi-ilmiöstä, uushenkisyydestä ja sitä koskevasta yrittäjyydestä sekä uskonnollisuuden muutoksesta. Tutkimus tuo tietoa uushenkisyyden ja kanavoinnin tiedollisista ja aineellisista aspekteista ja uskonnollisuuden yksilökeskeistymisestä. Lisäksi se tarjoaa tietoa henkisen alan yrittäjien suhteista asiakkaisiin ja henkimaailman olentoihin, mikä uushenkisyyden tutkimuksessa on jäänyt vähälle. Kanavoinnin tapauksen avulla tutkimus tuo näkökulmia myös vaihtoehtoisista terapia- ja hoitomuodoista käytyihin keskusteluihin.

Tutkimuksen mukaan ihmisten käsitykset kielestä ja erilaisista kehollisista merkityssuhteista sekä niiden tehtävistä ja toiminnasta vievät ihmisiä henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoille. Tutkimus näyttää, että kanavointi on tietämisen tapana aistillista ja affektiivista, ja se perustuu käsitykseen huokoisesta mielestä ja kehosta. Siinä osoitetaan, kuinka tietäminen ja tieto rakentuvat kanavoinnin ja uushenkisyyden tapauksessa yhteisöllisesti ja kuinka alan yrittäjyydessä, palveluntarjoajien ja asiakkaiden välisen dynamiikan keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.

<b>Ethnographic Research on Channeling, Knowing and New Spiritual Entrepreneurship in Finland</b>

This anthropological and sociological study of religion examines the channeling phenomenon, – that is, the transmission of messages from the spirit world, from the perspective of knowledge and knowing. The subjects of the study are Finnish channeling practioners and their customers. The aim of the research is to examine what life and entrepreneurship of those practicing channeling is like on the boundaries of the spirit world, religion and society. Firstly, the study addresses the boundary-work of channeling practioners especially in relation to spirit beings, institutional religion, and customers. Secondly, within the framework of this boundary-work it examines epistemological questions, such as the nature of knowing in channeling and the ways of learning it, as well as channeling as entrepreneurship.

Research methods employed include different ethnographic research methods such as participant observation and interviews. The theoretical framework builds on approaches emphazising relationality, questions of knowledge and materiality. The key concepts of the research are boundary-work, semiotic ideology, qualia, affectivity, and affective labor. Through these concepts the research addresses questions of social and epistemological boundary-making, and the understandings, practices, experiences and views on the body related to channeling. The research data consists of 33 thematic interviews, material produced by participatory observation, and questionnaires, and literature. The data analysis was conducted by comparison and cross-reading method guided by the key theoretical concepts.

The research locates in the field of religious studies and the research area of mod-ern religiosity. Its purpose is to produce information about channeling phenomenon, new spirituality and new spiritual entrepreneurship, as well as the change in religiosity. The research provides information on the epistemological and material aspects of new spirituality and channeling and the individualization of religiosity. In addition, it produces knowledge on the relationships spiritual entrepreneurs have to their customers and spirits, which has been lacking in research on new spirituality. The research also brings novel perspectives to discussions concerning alternative therapies.

According to the study, people’s understandings of the nature of language and the human body push them toward the boundaries of the spirit world, religion, and society. The study points out that channeling as a means of knowing is sensual and affective in nature and is based on the perception of the mind and body as porous. The study demonstrates how knowing and knowledge in the fields of channeling and new spirituality are constructed communally, and how epistemological views and ethical perspectives are at the heart of spiritual entrepreneurship and the dynamics between service providers and customers.