”Finland may come to regret joining NATO when everyone sobers up”: Venäjän valtion kontrolloiman median välittämät strategiset narratiivit Suomen Nato-jäsenyydestä ontologisen turvallisuuden haastajana
Hentunen, Elli (2024-03-19)
”Finland may come to regret joining NATO when everyone sobers up”: Venäjän valtion kontrolloiman median välittämät strategiset narratiivit Suomen Nato-jäsenyydestä ontologisen turvallisuuden haastajana
Hentunen, Elli
(19.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041819290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041819290
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Venäjän valtion kontrolloiman median välittämiä strategisia narratiiveja osana nykyaikaista informaatiovaikuttamista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia strategisia narratiiveja yksi merkittävin Venäjän valtion kontrolloima media, RT (entinen Russia Today), on välittänyt Suomen Nato-jäsenyydestä aikavälillä 17.12.2021–30.4.2023, sekä analysoida, miten aineistosta tunnistetut narratiivit näyttäytyvät ontologisen turvallisuuden viitekehyksessä. Tutkielman aineisto koostuu 108 tekstistä, jotka on julkaistu RT:n englanninkielisellä uutissivustolla.
Aineiston analysoinnissa hyödynnetään narratiivien analyysin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Analyysin ensimmäinen osa perustuu laskennalliseen kuvailevaan analyysiin, jossa strategiset narratiivit tunnistetaan aineistosta laskemalla niiden esiintymistiheyttä. Analyysin toinen osa perustuu puolestaan narratiivien laadulliseen analyysiin. Analyysin toisessa osassa tunnistettuja narratiiveja peilataan konstruktiivisen turvallisuuden ja ontologisen turvallisuuden viitekehykseen. Ontologinen turvallisuus eli niin sanottu oman itsensä turvallisuus muodostuu oman identiteetin ja sen jatkuvuuden suojelusta sekä ympäristön turvallisuudesta, kuten rutiininomaisista sosiaalisista suhteista sekä vakaasta ”kodin tunteesta”.
Tämän tutkielman perusteella RT:n uutissivustolla esiintyi Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana seitsemän Suomen Nato-jäsenyydestä kertovaa usein toistuvaa strategista narratiivia:
• Suomi luopuu historiallisesta puolueettomuudestaan
• Uhkaava Suomi, joka kääntyi Venäjää vastaan
• Venäjä aikoo reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen
• Nato-jäsenyys ei hyödytä Suomea ja se on vastoin Suomen kansallista etua
• Naton laajentuminen on uhka Venäjälle, mutta Suomen Nato-jäsenyys ei ole välitön uhka Venäjälle
• Naton laajentuminen on uhka Venäjälle, mikä tarkoittaa, että myös Suomen Nato-jäsenyys on uhka Venäjälle
• Epäyhtenäinen Nato, joka epäonnistui täyttämään lupauksensa Suomen ja Ruotsin nopeasta ja samanaikaisesta liittymisprosessista
Lisäksi tämän tutkielman perusteella osa tunnistetuista narratiiveista pyrkii haastamaan Suomen ontologista turvallisuutta. Strategiset narratiivit pyrkivät esimerkiksi haastamaan Suomen kansallisen identiteetin jatkuvuutta korostamalla Suomen historiallisen puolueettomuusidentiteetin päättymistä. Tunnistetut narratiivit myös haastavat Suomen sosiaalisen ympäristön vakautta, sillä narratiivien mukaan Venäjä aikoo reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen erilaisin poliittisin ja sotilaallisin toimenpitein. Lisäksi narratiivit haastavat Suomen ”kansallisen kodin” vakautta kyseenalaistamalla Suomen kansallisen suvereniteetin pysyvyyden. Kaiken kaikkiaan tutkielman aineistosta tunnistetut narratiivit asettuvat luonnolliseen jatkumoon aiemman Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan venäläisen kerronnan kanssa.
Aineiston analysoinnissa hyödynnetään narratiivien analyysin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Analyysin ensimmäinen osa perustuu laskennalliseen kuvailevaan analyysiin, jossa strategiset narratiivit tunnistetaan aineistosta laskemalla niiden esiintymistiheyttä. Analyysin toinen osa perustuu puolestaan narratiivien laadulliseen analyysiin. Analyysin toisessa osassa tunnistettuja narratiiveja peilataan konstruktiivisen turvallisuuden ja ontologisen turvallisuuden viitekehykseen. Ontologinen turvallisuus eli niin sanottu oman itsensä turvallisuus muodostuu oman identiteetin ja sen jatkuvuuden suojelusta sekä ympäristön turvallisuudesta, kuten rutiininomaisista sosiaalisista suhteista sekä vakaasta ”kodin tunteesta”.
Tämän tutkielman perusteella RT:n uutissivustolla esiintyi Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana seitsemän Suomen Nato-jäsenyydestä kertovaa usein toistuvaa strategista narratiivia:
• Suomi luopuu historiallisesta puolueettomuudestaan
• Uhkaava Suomi, joka kääntyi Venäjää vastaan
• Venäjä aikoo reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen
• Nato-jäsenyys ei hyödytä Suomea ja se on vastoin Suomen kansallista etua
• Naton laajentuminen on uhka Venäjälle, mutta Suomen Nato-jäsenyys ei ole välitön uhka Venäjälle
• Naton laajentuminen on uhka Venäjälle, mikä tarkoittaa, että myös Suomen Nato-jäsenyys on uhka Venäjälle
• Epäyhtenäinen Nato, joka epäonnistui täyttämään lupauksensa Suomen ja Ruotsin nopeasta ja samanaikaisesta liittymisprosessista
Lisäksi tämän tutkielman perusteella osa tunnistetuista narratiiveista pyrkii haastamaan Suomen ontologista turvallisuutta. Strategiset narratiivit pyrkivät esimerkiksi haastamaan Suomen kansallisen identiteetin jatkuvuutta korostamalla Suomen historiallisen puolueettomuusidentiteetin päättymistä. Tunnistetut narratiivit myös haastavat Suomen sosiaalisen ympäristön vakautta, sillä narratiivien mukaan Venäjä aikoo reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen erilaisin poliittisin ja sotilaallisin toimenpitein. Lisäksi narratiivit haastavat Suomen ”kansallisen kodin” vakautta kyseenalaistamalla Suomen kansallisen suvereniteetin pysyvyyden. Kaiken kaikkiaan tutkielman aineistosta tunnistetut narratiivit asettuvat luonnolliseen jatkumoon aiemman Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan venäläisen kerronnan kanssa.