Valmentavan johtamisen yhteys työntekijän työssä tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen - tapaustutkimus finanssialan yrityksestä
Sevola, Maria (2024-04-08)
Valmentavan johtamisen yhteys työntekijän työssä tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen - tapaustutkimus finanssialan yrityksestä
Sevola, Maria
(08.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042220358
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042220358
Tiivistelmä
Valmentava johtaminen on tehokas keino edistää työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja tuottavuutta sekä luoda organisaatiokulttuuria, joka tukee oppimista ja kehittymistä. Samanaikaisesti työpaikalla tapahtuva epämuodollinen oppiminen on keskeinen osa työhön liittyvää oppimista, ja sen yhdistäminen yksilö- ja organisaatiotuloksiin on kriittisen tärkeää. Vaikka valmentavaa johtamista on tutkittu laajasti, sen yhteyttä työssä tapahtuvaan oppimiseen on tutkittu verrattain vähän.
Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä valmentavan johtamisen vaikutuksesta työntekijän osaamisen kehittymiseen ja erityisesti epämuodolliseen oppimiseen finanssialan yrityksessä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tunnistamaan valmentavan johtamisen tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijän työssä tapahtuvaan oppimiseen. Toisena tavoitteena on selvittää esihenkilöiden kokemuksia valmentavan johtamisen toteutumisesta ja heidän erityisesti käyttämistään käytänteistä finanssialalla. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota esihenkilöiden näkemyksiin valmentavan johtamisen toteutumisesta ja peilataan työntekijöiden näkemyksiä esihenkilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen tutkimusongelmina ovat: Miten valmentava johtaminen on yhteydessä työntekijän työssä tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen sekä mitä valmentavan johtamisen menetelmiä esihenkilöt kohdeyrityksessä erityisesti toteuttavat?
Tutkimuksen empiirinen vaihe toteutettiin kohdeorganisaation viiden esihenkilön haastatteluin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä, mikä mahdollisti joustavan keskustelun aiheista samalla säilyttäen tutkimuksen tavoitteisiin sopivan fokuksen. Haastatteluiden tueksi toteutettiin strukturoitu kysely organisaation työntekijöille. Tämä kysely toimi apuvälineenä esihenkilöiden antamien vastausten tueksi ja tarjosi samalla mahdollisuuden ottaa huomioon myös työntekijöiden näkökulman. Tällä lähestymistavalla varmistettiin monipuolisempi näkökulma tutkittavaan ilmiöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että valmentava johtaminen rohkaisee työntekijöitä itsenäiseen ajatteluun ja ratkaisujen löytämiseen, mikä tukee heidän oppimistaan työssään. Lisäksi se luo avoimen ja innostavan ilmapiirin, jossa työntekijät voivat ilmaista mielipiteensä ja ehdottaa uusia ideoita, edistäen siten oppimista ja kehittymistä. Valmentavan johtamisen periaatteet korostavat johtajan roolia tiedon jakajana ja oppimisen mahdollistajana, tukien siten työntekijöiden oppimista ja ammatillista kehittymistä. Kohdeorganisaatiossa keskitytään oppimista tukevan ilmapiirin luomiseen, jossa esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden oppimisen ja organisaation menestyksen varmistamisessa. Epämuodollisen oppimisen arviointi on haastavaa, koska se tapahtuu spontaanisti ilman tarkkaa suunnittelua, mutta organisaatiotukea tälle oppimismuodolle tulisi kehittää. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että valmentavan johtamisen keinoin voidaan tukea epämuodollista oppimista erityisesti kannustamisen, oppimista tukevan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen, säännöllisen palautteen sekä tavoitteiden esille tuomisen avulla.
Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä valmentavan johtamisen vaikutuksesta työntekijän osaamisen kehittymiseen ja erityisesti epämuodolliseen oppimiseen finanssialan yrityksessä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tunnistamaan valmentavan johtamisen tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijän työssä tapahtuvaan oppimiseen. Toisena tavoitteena on selvittää esihenkilöiden kokemuksia valmentavan johtamisen toteutumisesta ja heidän erityisesti käyttämistään käytänteistä finanssialalla. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota esihenkilöiden näkemyksiin valmentavan johtamisen toteutumisesta ja peilataan työntekijöiden näkemyksiä esihenkilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen tutkimusongelmina ovat: Miten valmentava johtaminen on yhteydessä työntekijän työssä tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen sekä mitä valmentavan johtamisen menetelmiä esihenkilöt kohdeyrityksessä erityisesti toteuttavat?
Tutkimuksen empiirinen vaihe toteutettiin kohdeorganisaation viiden esihenkilön haastatteluin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä, mikä mahdollisti joustavan keskustelun aiheista samalla säilyttäen tutkimuksen tavoitteisiin sopivan fokuksen. Haastatteluiden tueksi toteutettiin strukturoitu kysely organisaation työntekijöille. Tämä kysely toimi apuvälineenä esihenkilöiden antamien vastausten tueksi ja tarjosi samalla mahdollisuuden ottaa huomioon myös työntekijöiden näkökulman. Tällä lähestymistavalla varmistettiin monipuolisempi näkökulma tutkittavaan ilmiöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että valmentava johtaminen rohkaisee työntekijöitä itsenäiseen ajatteluun ja ratkaisujen löytämiseen, mikä tukee heidän oppimistaan työssään. Lisäksi se luo avoimen ja innostavan ilmapiirin, jossa työntekijät voivat ilmaista mielipiteensä ja ehdottaa uusia ideoita, edistäen siten oppimista ja kehittymistä. Valmentavan johtamisen periaatteet korostavat johtajan roolia tiedon jakajana ja oppimisen mahdollistajana, tukien siten työntekijöiden oppimista ja ammatillista kehittymistä. Kohdeorganisaatiossa keskitytään oppimista tukevan ilmapiirin luomiseen, jossa esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden oppimisen ja organisaation menestyksen varmistamisessa. Epämuodollisen oppimisen arviointi on haastavaa, koska se tapahtuu spontaanisti ilman tarkkaa suunnittelua, mutta organisaatiotukea tälle oppimismuodolle tulisi kehittää. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että valmentavan johtamisen keinoin voidaan tukea epämuodollista oppimista erityisesti kannustamisen, oppimista tukevan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen, säännöllisen palautteen sekä tavoitteiden esille tuomisen avulla.