Kielikeskuksissa toimivien kieltenopettajien käsityksiä ja kokemuksia massayliopiston luomista haasteista
Karlsson-Fält, Carola (2010-08-19)
Kielikeskuksissa toimivien kieltenopettajien käsityksiä ja kokemuksia massayliopiston luomista haasteista
Karlsson-Fält, Carola
(19.08.2010)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis C 303
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4326-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4326-5
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yliopiston massoittuminen merkitsee laajenemisen ohella siirtymistä ajanjaksosta toiseen, siirtymistä eliittikorkeakoulutuksesta massakorkeakoulutukseen. Massoittumista ei voi nähdä vain laajenemisena ja rakenteellisena muutoksena, vaan sitä tulee tarkastella lukuisien yliopistoon, valtioon, talouteen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin, samoin kuin tieteeseen, teknologiaan, opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvien muutosten kontekstissa. Suomalaisessa akateemisessa maailmassa massoittuminen yhdistetään usein negatiiviseen kehitykseen ja se toimii selityksenä huonolle opetukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten massakonteksti ilmenee kielikeskuksissa toimivien kieltenopettajien toiminnassa.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen 32 kieltenopettajalta, jotka toimivat Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen kielikeskuksissa. Kaikilla opettajilla oli yli kymmenen vuoden opetuskokemus, ja joukkoon kuuluu 26 naista ja kuusi miestä. Opettajat ovat sekä suomalaisia että syntyperäisiä kieltenopettajia. Aineistoa täydennettiin neljän opettajan haastattelulla ja yhden opettajan sähköpostiaineistolla. Analysoimalla tutkittavien käsityksiä fenomenografisesti voitiin kuvata heidän kokemuksiaan massayliopiston opiskelijoista, käsityksiään opettamisesta ja oppimisesta sekä heidän kokemuksiaan työterveyteen liittyvistä seikoista.
Tutkittavien käsityksistä osa oli yhteneviä aiemmissa tutkimuksissa esiin tulleiden käsitysten kanssa. Käsitykset toivat esiin eroja kahden opettajaryhmän, opiskelijan oppialaan liittyvää kieltä opettavien erityisalojen kieltenopettajien ja alkeis- ja jatkokursseja opettavien yleiskielenopettajien välillä. Tutkittavien käsitykset opiskelijoista välittivät ensinnäkin kuvaa opiskelijasta massayliopiston jäsenenä. Opiskelijat koettiin asiakkaina, jotka vaativat erityispalveluja opiskelunsa helpottamiseksi tai olivat valikoivia kurssin sisällön suhteen. Vain erityisalojen kieltenopettajien kokemistapana tuli esiin opiskelijoiden sitoutumaton suhde kieltenopiskeluun, mikä ilmeni pelkkien opintosuoritusten tavoitteluna. Opiskelijat koettiin toisaalta myös yksilöllisinä kieltenopiskelijoina. Vain yleiskielenopettajille välittyi selkeästi kuva kiinnostuneesta kieltenopiskelijasta. Tutkittavien käsitykset opettamisesta ja oppimisesta välittivät kuvaa pitkään opetustyössä olleiden opettajien yhteydestä eri aikakausiin ja saatuun koulutukseen sekä opetuksen ja yksilöohjauksen vaikeutumisesta suurten, heterogeenisten opetusryhmien seurauksena. Käsityksistä kävi ilmi, että yleiskielenopettajat suurista opetusryhmistä huolimatta pystyivät tukemaan opiskelijoiden oppimisprosesseja ja käyttämään oppijakeskeisiä menetelmiä erityisalojen kieltenopettajien joutuessa usein turvautumaan tiedon siirtoon keskittyvään opetukseen. Massayliopiston olosuhteet tulivat tutkittavien työtyytyväisyyttä koskevissa käsityksissä selkeästi esiin: hallintoon, opetusjärjestelyihin sekä kielikeskusten asemaan liittyi monenlaisia työstressiä lisääviä ongelmia, kun taas akateemista työtä leimaavat perinteiset piirteet koettiin työtyytyväisyyttä edistävinä.
Tutkittavien käsitysten pohjalta voidaan olettaa, että sekä massakontekstilla että opiskelijoiden suuntautumistavalla on merkitystä opettajan lähestymistavalle opetukseen, kun taas massayliopistossa annettavaa opetusta ei voi yksiselitteisesti yhdistää huonoon opetukseen.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen 32 kieltenopettajalta, jotka toimivat Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen kielikeskuksissa. Kaikilla opettajilla oli yli kymmenen vuoden opetuskokemus, ja joukkoon kuuluu 26 naista ja kuusi miestä. Opettajat ovat sekä suomalaisia että syntyperäisiä kieltenopettajia. Aineistoa täydennettiin neljän opettajan haastattelulla ja yhden opettajan sähköpostiaineistolla. Analysoimalla tutkittavien käsityksiä fenomenografisesti voitiin kuvata heidän kokemuksiaan massayliopiston opiskelijoista, käsityksiään opettamisesta ja oppimisesta sekä heidän kokemuksiaan työterveyteen liittyvistä seikoista.
Tutkittavien käsityksistä osa oli yhteneviä aiemmissa tutkimuksissa esiin tulleiden käsitysten kanssa. Käsitykset toivat esiin eroja kahden opettajaryhmän, opiskelijan oppialaan liittyvää kieltä opettavien erityisalojen kieltenopettajien ja alkeis- ja jatkokursseja opettavien yleiskielenopettajien välillä. Tutkittavien käsitykset opiskelijoista välittivät ensinnäkin kuvaa opiskelijasta massayliopiston jäsenenä. Opiskelijat koettiin asiakkaina, jotka vaativat erityispalveluja opiskelunsa helpottamiseksi tai olivat valikoivia kurssin sisällön suhteen. Vain erityisalojen kieltenopettajien kokemistapana tuli esiin opiskelijoiden sitoutumaton suhde kieltenopiskeluun, mikä ilmeni pelkkien opintosuoritusten tavoitteluna. Opiskelijat koettiin toisaalta myös yksilöllisinä kieltenopiskelijoina. Vain yleiskielenopettajille välittyi selkeästi kuva kiinnostuneesta kieltenopiskelijasta. Tutkittavien käsitykset opettamisesta ja oppimisesta välittivät kuvaa pitkään opetustyössä olleiden opettajien yhteydestä eri aikakausiin ja saatuun koulutukseen sekä opetuksen ja yksilöohjauksen vaikeutumisesta suurten, heterogeenisten opetusryhmien seurauksena. Käsityksistä kävi ilmi, että yleiskielenopettajat suurista opetusryhmistä huolimatta pystyivät tukemaan opiskelijoiden oppimisprosesseja ja käyttämään oppijakeskeisiä menetelmiä erityisalojen kieltenopettajien joutuessa usein turvautumaan tiedon siirtoon keskittyvään opetukseen. Massayliopiston olosuhteet tulivat tutkittavien työtyytyväisyyttä koskevissa käsityksissä selkeästi esiin: hallintoon, opetusjärjestelyihin sekä kielikeskusten asemaan liittyi monenlaisia työstressiä lisääviä ongelmia, kun taas akateemista työtä leimaavat perinteiset piirteet koettiin työtyytyväisyyttä edistävinä.
Tutkittavien käsitysten pohjalta voidaan olettaa, että sekä massakontekstilla että opiskelijoiden suuntautumistavalla on merkitystä opettajan lähestymistavalle opetukseen, kun taas massayliopistossa annettavaa opetusta ei voi yksiselitteisesti yhdistää huonoon opetukseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2851]