Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisiin yliopistoihin valikoitumista 2000-luvun alussa. Tarkastelu pohjautuu yliopistoon hakeneiden, opiskelemaan hyväksyttyjen ja opiskelupaikkaa ilman jääneiden taustojen vertailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu opiskelemaan pääsyssä. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten, eri-ikäisten, sosiaalisten ryhmien sekä eri alueella asuvien opiskelijavalinnoissa pärjäämiseen. Lisäksi pohditaan, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opiskelemaan pääsyyn ja miten suomalainen yliopistokenttä on lohkoutunut yliopistoittain ja aloittain hakijoiden ja sisään päässeiden taustojen perusteella.

Tutkimuksen pääaineistona on henkilöpohjainen rekisteriaineisto, joka on laadittu valtakunnallisen hakijarekisterin (HAREK) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Aineisto käsittää 40 %:n satunnaisotoksen vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista (N = 55 790). Aineiston muuttujat kuvaavat hakijoiden taustoja, elämäntilannetta, aiempaa koulutusta ja lapsuudenperheen asemaa. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi kokonaisjoukosta muodostettua taulukkoaineistoa (N = 139 668). Yliopistoihin hakevat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka suurin osa hakijoista oli nuoria, oli joukossa myös varttuneempia hakijoita, jotka olivat ehtineet hankkia koulutusta ja muuta elämänkokemusta. Päävalinnat toimivat siten myös aikuishakijoiden hakuväylänä; erillisvalintoja eivät hyödynnä läheskään kaikki, joilla siihen olisi mahdollisuus. Klusterianalyysin avulla hakijoista voitiin erottaa neljä ryhmää: 1) nuoret ylioppilaat, 2) toisen tutkinnon suorittajat, 3) koulutuspääoman kartuttajat sekä 4) aikuiset lisäkouluttautujat.

Opiskelemaan pääsyyn vaikuttavia tekijöitä analysoitiin logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin mukaan hakijan iällä oli muista taustatekijöistä riippumaton vaikutus opiskelemaan pääsyyn niin, että todennäköisyys päästä yliopistoon vähenee hakijan iän kohotessa. Parhaiten opiskelemaan pääsivät kaikkein nuorimmat, alle 20-vuotiaat hakijat, jotka siis useimmiten ovat saman kevään ylioppilaita. Vanhemmille hakijoille oli usein kertynyt jo koulutusta, mutta aiemmat tutkinnot paransivat sisäänpääsyn mahdollisuuksia vain, mikäli ne olivat korkea-asteelta. Alemmilla ammatillisilla tutkinnoilla oli pikemminkin opiskelemaan pääsyä heikentävä vaikutus. Myös se, mitä hakija oli tehnyt ennen valintakokeita, vaikutti sisäänpääsyn mahdollisuuksiin. Parhaiten valinnoissa pärjäsivät päätoimiset opiskelijat, heikoiten työttömät hakijat.

Vaikka miesten hyväksymisprosentit olivat keskimäärin korkeammat kuin naisten, sukupuoli ei osoittautunut itsenäiseksi opiskelemaan pääsyä selittäväksi tekijäksi. Naisten huonompi pärjääminen valinnoissa selittyykin pitkälti sukupuolten eriytyneillä alavalinnoilla. Naisten suosimat alat kun ovat pääsääntöisesti vaikeapääsyisempiä kuin miesten.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kaupunkilaisuus lisäsi todennäköisyyttä tulla hyväksytyksi. Toisaalta opiskelemaan pääsy erosi myös asuinmaakunnittain, mikä kertoo lähinnä siitä, että eri yliopistojen sisäänpääsyasteissa on varsin suuria eroja. Yliopistojen lohkoutuminen hakijoiden sosiaalisen taustan mukaan oli paljon selvempää kuin alojen. Kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot – lukuun ottamatta Teatterikorkeakoulua – luokittuivat isän asemalla mitaten elitistisiksi. Matalimmista taustoista haettiin Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin. Alojen paikka elitistisyyskansanomaisuus -ulottuvuudella vaihteli suuresti yliopistoittain. Teknillistieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen ala sijoittuivat kuitenkin keskimääräistä ylemmäs, kun taas kasvatustiede ja farmasia olivat kansanomaisimpia hakukohteita. Opiskelijaksi valikoitumisen peruselementit toistuivat myös tässä tutkimuksessa: koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset saivat opiskelupaikan useammin kuin muut. Yliopistolaitoksessa vuosikymmenten saatossa toteutetut rakenteelliset muutokset eivät siis ole muuttaneet valikoitumisen peruslinjaa, joskin uutena huomiona nousi maanviljelijöiden jälkeläisten hyvä valinnoissa pärjääminen. Maanviljelijäperheestä tulevien opiskelemaan pääsyn todennäköisyys oli kaikkein suurin.

<b>For whom will the university gates open? A study of the selection for admission to Finnish universities and fields of study in the beginning of the 21st century</b>

This study examines the selection for admission to Finnish universities in the beginning of the 21st century. It is based on the comparison of the backgrounds of those who applied, the ones accepted and the ones rejected. The aim of the study is to clarify how educational equality is reflected in the admission selection. A special emphasis is given to the difference between genders, different age and social groups and places of residence. The study also considers the kind of background factors that promote university admission and how the Finnish university field is segmented between universities and fields of study based on the background of the applicants and those admitted.

The main source material of the study is a person based register created by cooperation between the national applicant register (HAREK) and Statistics Finland. The material consists of a 40% random sample of the year 2003 applicants to Finnish universities (N = 55 790). The variables of the material reflect the background of the applicants, their life circumstances, previous education and the social status of their childhood family. The study also uses chart material formed from the entire applicant group (N = 139 668).

University applicants do not form any kind of a uniform group. Although the majority of the applicants were young, the sample also included mature applicants who had already gained previous education and other life experience. Thus the main application process is also the application route for the mature applicants, the special application routes available are not taken advantage of by many of the applicants entitled to do so. By using cluster analysis four different groups emerged within the applicants: 1) young school leavers, 2) subjects studying for a second degree, 3) subjects expanding their academic capital and 4) mature students gaining further education.

The factors contributing to admission were analysed by logistic regression analysis. The analysis revealed that the age of the applicant had an impact independent from other background factors so that the likelihood to be admitted lessens when the age of the applicant increases. The most likely to be admitted were the youngest, under 20 yr old applicants who usually are the same year school leavers. The older applicants often had previous education but the earlier qualifications only improved the chance to be admitted if they were at higher education level. Previous vocational qualifications seemed to have a negative impact on the university admission probability. Also the way the applicant had spent their time before the entry exams had an impact. Fulltime students fared the best, unemployed applicants performed the poorest.

Although male applicants’ admission percentages were generally higher than that of females, the study did not find the applicant’s gender to be an independent determinant in the admission selection. The lower admission rates of the female applicants can be explained by the different field of study choices of males and females. The fields favoured by females are generally more difficult to enter into. The study also found that an urban background of the applicant increased the probability to be selected. On the other hand admission rates also differed by county, which mainly reflects the differences in entry requirements of the different universities. The segmentation of universities by the social background of the applicant was much clearer than by the field of study. All the universities in the capital area excluding the Theatre Academy were classified as elitist based on the social status of the father. Applicants from the lowest social backgrounds were found in Lapland, Joensuu and Vaasa universities. The placement of the different fields of study on the elitist-populist axis varied greatly between universities. Engineering, mathematical and natural sciences and economics were, however, placed above average while education and pharmacy were considered more populist.

The basic elements of the student selection process were also repeated in this study: the offspring of the most educated and high social status parents gained a study place more often than other applicants. The structural changes in the university institution over the decades have not changed the basics of selection although the good success of the offspring of farmers emerged as a new observation. The applicants from farmer families had the greatest probability of gaining a study place