”Se isoin taloudenhallinta tapahtuu siinä, kun…” : potilasprosessien kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa
Manneroos, Mikko (2013-06-03)
”Se isoin taloudenhallinta tapahtuu siinä, kun…” : potilasprosessien kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa
Manneroos, Mikko
(03.06.2013)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310246870
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310246870
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Julkinen terveydenhuolto on monien haasteiden edessä. Palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset ovat kasvussa. Samalla julkisen sektorin haastava taloudellinen tilanne aiheuttaa paineita kustannusten pienentämiseksi. Ratkaisuksi haasteisiin on tarjottu esimerkiksi rakenteiden muuttamista, palvelujen ulkoistamista ja liike-elämän sekä tuotantotalouden käyttämien menetelmien soveltamista.
Tämä tutkimus tarkastelee sydänpotilaiden hoitoprosessien toimintaa Turun yliopistollisessa kes-kussairaalassa. Potilasprosessien toiminnan tarkastelu tapahtuu prosessijohtamisen, lean-ajattelun ja keskeneräinen potilas -konseptin tarjoamien käsitteiden valossa. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä ongelmia potilasprosesseissa on havaittavissa ja miten potilasprosessien toimintaa on mahdol-lista kehittää. Lisäksi tavoitteena on arvioida voidaanko tutkimuksessa esiteltyjä teorioita hyödyntää terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä ja mitä ongelmia hyödyntämiseen sisältyy. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla sydänpotilaiden parissa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia.
Tämän tutkimuksen potilasryhmissä potilaiden kiireellisyyden vaihtelu aiheuttaa ongelmia poti-lasprosessien sujuvuuteen. Nykyiset toimintamallit, joissa toimintaa ohjaavat diagnoosiepäily ja hoitotakuu, eivät huomioi kiireellisyyttä vaan toimivat parhaiten potilasryhmissä, joissa kiireelli-syyden vaihtelu on pientä. Kiireellisyys tulisikin huomioida paremmin toiminnanohjauksessa, jotta prosessien sujuvuus paranee ja kokonaistehokkuus kasvaa. Lisäksi sydänpotilaiden hoidon näkö-kulmasta vaikuttaisi olevan järkevää muuttaa toimintamalleja ja resursointia kardiologisempaan suuntaan. Näin potilaat saavat hoitopäätöksen nopeammin ilman turhia käyntejä ja odottamista.
Tutkimuksen teorioiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Ne koskevat lukuisia näkökulmia, joita potilasprosessien tarkasteluun ja optimointiin voidaan valita. Näkökulmien välillä saattaa valli-ta ristiriitoja. Prosessien optimointia terveydenhuollossa vaikeuttaa se, että toiminnan kustannukset ja hyödyt kohdistuvat eri tahoille, jolloin on vaikeaa määritellä optimaalista toimintatapaa. Lean-ajattelun kokonaisvaltaista hyödyntämistä haittaa se, että julkisesta terveydenhuollosta vaikuttaa puuttuvan kannustimia strategisen asiakasarvon luonnille. Asiakaslähtöisemmästä toiminnasta ei välttämättä saada palkintoa. Haasteista huolimatta tutkimuksen teoriat tarjoavat hyviä mahdolli-suuksia julkisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Ne tarjoavat malleja toiminnan analysointiin ja kehittämiseen, nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä ja näkökulmia sekä haastavat pohtimaan nykyis-ten toimintamallien mielekkyyttä.
Tämä tutkimus tarkastelee sydänpotilaiden hoitoprosessien toimintaa Turun yliopistollisessa kes-kussairaalassa. Potilasprosessien toiminnan tarkastelu tapahtuu prosessijohtamisen, lean-ajattelun ja keskeneräinen potilas -konseptin tarjoamien käsitteiden valossa. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä ongelmia potilasprosesseissa on havaittavissa ja miten potilasprosessien toimintaa on mahdol-lista kehittää. Lisäksi tavoitteena on arvioida voidaanko tutkimuksessa esiteltyjä teorioita hyödyntää terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä ja mitä ongelmia hyödyntämiseen sisältyy. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla sydänpotilaiden parissa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia.
Tämän tutkimuksen potilasryhmissä potilaiden kiireellisyyden vaihtelu aiheuttaa ongelmia poti-lasprosessien sujuvuuteen. Nykyiset toimintamallit, joissa toimintaa ohjaavat diagnoosiepäily ja hoitotakuu, eivät huomioi kiireellisyyttä vaan toimivat parhaiten potilasryhmissä, joissa kiireelli-syyden vaihtelu on pientä. Kiireellisyys tulisikin huomioida paremmin toiminnanohjauksessa, jotta prosessien sujuvuus paranee ja kokonaistehokkuus kasvaa. Lisäksi sydänpotilaiden hoidon näkö-kulmasta vaikuttaisi olevan järkevää muuttaa toimintamalleja ja resursointia kardiologisempaan suuntaan. Näin potilaat saavat hoitopäätöksen nopeammin ilman turhia käyntejä ja odottamista.
Tutkimuksen teorioiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Ne koskevat lukuisia näkökulmia, joita potilasprosessien tarkasteluun ja optimointiin voidaan valita. Näkökulmien välillä saattaa valli-ta ristiriitoja. Prosessien optimointia terveydenhuollossa vaikeuttaa se, että toiminnan kustannukset ja hyödyt kohdistuvat eri tahoille, jolloin on vaikeaa määritellä optimaalista toimintatapaa. Lean-ajattelun kokonaisvaltaista hyödyntämistä haittaa se, että julkisesta terveydenhuollosta vaikuttaa puuttuvan kannustimia strategisen asiakasarvon luonnille. Asiakaslähtöisemmästä toiminnasta ei välttämättä saada palkintoa. Haasteista huolimatta tutkimuksen teoriat tarjoavat hyviä mahdolli-suuksia julkisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Ne tarjoavat malleja toiminnan analysointiin ja kehittämiseen, nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä ja näkökulmia sekä haastavat pohtimaan nykyis-ten toimintamallien mielekkyyttä.