Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista uraohjausta ammattikorkeakoulun tuutoriopettajat antavat ja millaista uraohjausta opiskelijat haluavat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, löytyykö opiskelijoiden koulutusalavalinnan perusteista yhteyttä uran suunnittelutaitoihin ja ohjauksen tarpeeseen, ja tunnistavatko tuutoriopettajat opiskelijoiden erilaiset uraohjauksen tarpeet. Tutkimuksen teoreettisissa rakenteissa hyödynnettiin kolmea postmodernia urateoriaa, jotka olivat Hodkinsonin ja Sparkesin (1997) uranvalinnan päätöksentekoteoria, Mitchellin, Lewinin ja Krumbolzin (1999) suunnitellun sattuman teoria ja Savickasin (2005) uran rakentamisteoria. Tutkimusympäristönä oli Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin harkinnanvaraisesti valituilta tuutoriopettajilta (n=14) ja opintojensa eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta (n=65) kirjoitettu aineisto. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella löydettiin kolmenlaisia urasuunnittelijoita: epävarmat, uteliaat ja tietoiset. Aineiston perusteella laadittiin kyselylomake tutkimuksen toisen vaiheen tiedonkeruuta varten.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin opintojen eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta kyselylomakekyselynä kvantitatiivinen aineisto (n=903), joka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Koulutusalavalinnan perusteista elämäntilanne, alan mahdollisuudet, oma toive, kutsumus, aktiivinen tiedonhaku ja halu opiskella ammattikorkeakoulussa olivat yhteydessä opiskelijan hyvään urasuunnittelukykyyn. Näillä perusteilla koulutusalansa valinneita tietoisiksi luokiteltuja urasuunnittelijoita oli 72 % vastanneista. Alavalinnan perusteista sattuman, kavereiden, sukulaisten, lukion opinto-ohjauksen ja paikkakunnan perusteella koulutusalansa valinneet luokiteltiin epävarmoiksi urasuunnittelijoiksi, ja heitä oli 28 % vastanneista.

Tulokset antavat ohjaajille tukea epävarman ja muita enemmän uraohjausta tarvitsevan opiskelijan tunnistamiseen ja heidän hops-prosessinsa tehostamiseen opintojen alusta asti. Lisäksi tulosten perusteella esitetään seuraavia suosituksia: tuutoriopettajille tulisi asettaa pätevyysvaatimukseksi ohjausalan opintojen suorittaminen; opiskelijoita tulisi ohjata tunnistamaan erilaisia satunnaisesti avautuvia mahdollisuuksia ja tietoisesti hyödyntämään niitä elämässään; uraohjaukseen tulisi kytkeä mukaan työelämäyhteistyö; ohjaajien tulisi tiivistää yhteistyötä toisen asteen ohjaajien kanssa, jotta opiskelijoiden koulutusalavalinnat onnistuisivat paremmin; uraohjausta tulisi antaa tulevaisuuden kvalifikaatioiden ennakoinnin ja elinikäisten oppimisvalmiuksien näkökulmasta.

Career planning and counselling at a university of applied sciences The purpose of this dissertation was to find out what kind of career counselling the teacher tutors of a university of applied sciences give and what kind of counselling the students hope to get. The aim was to explore, whether there is a connection between the choice of the degree programme, skills in career planning and the need for guidance and counselling and whether the teacher tutors are able to identify the students’ different needs for career counselling. The theoretical part of the dissertation is based on three postmodern career theories, i.e. Career Decision Making by Hodkinson and Sparkes (1997), Coincidence Theory by Mitchell, Lewin and Krumbolz (1999) and Career Construction Theory by Savickas (2005). The research was carried out at Satakunta University of Applied Sciences in two phases. In the first phase written material was collected from discretionarily selected teacher tutors (n= 14) and from students (n=65) at different stages of their studies. This qualitative material was analyzed with content analysis. The results revealed three types of career planners, i.e. insecure, curious and conscious planners.

In the second phase, an inquiry was carried out to collect quantitative data from students (n= 903) at different stages of their studies. The questionnaire used in the survey was designed on the basis of the results of the first phase. The data were analyzed statistically. The results show that certain characteristics which were used as a basis for the choice of the degree programme were connected with the student’s ability to plan his or her career. These include situation of life, possibilities in the field, personal hopes and calling, active information retrieval and a desire to study at a university of applied sciences. Based on these characteristics, 72 per cent of the respondents were classified as conscious career planners. Insecure career planners based their choice on coincidence, friends’ and relatives’ opinions, career counselling in upper secondary school and the place of study. As a result, 28 per cent of the respondents were classified as insecure planners.

The results provide support for the identification of insecure career planners who need more career counselling. Consequently, their personal study plans can be made more effective from the beginning of the studies. To achieve this goal the teacher tutors should have a qualification in counselling of studies. The students should be guided in finding openings and to make use of them. Career counselling should be connected with the employment market and the teachers should work more closely with teachers from secondary education so as to make career choices more successful. In the future, career counselling should be based on anticipation of future qualifications and life-long learning.