tulokset
Silmäile
Julkaisuarkisto
UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.
Viimeksi lisätyt
- Ladataan...Novel histopathological approaches for treatment guidance in head and neck squamous cell carcinoma
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser D: Medica, Odontologica : 1983 (Turun yliopisto, 2026-06-24)Head and neck squamous cell carcinoma (HNSCC) is a clinically and biologically heterogeneous malignancy that continues to pose major therapeutic challenges. As combination treatment strategies expand, practical biomarkers are needed to refine prognostication and guide treatment selection beyond conventional staging. This thesis identified histopathological and immunological biomarkers relevant to treatment guidance in HNSCC, with a particular focus on neoadjuvant radiotherapy and chemoradiotherapy (RT/CRT), and evaluated artificial intelligence (AI) for standardized morphologic assessment while investigating the clinical relevance of the cancer–germline antigen DEAD-box helicase 4 (DDX4). Altogether, cancer tissues from 270 HNSCC patients were examined. In a retrospective neoadjuvant cohort with paired pre- and post-treatment specimens (n=53), analyses included immune profiling by immunohistochemistry (CD8, CD68, CD206, Clever-1, and PD-L1), deep learning–based quantification of pretreatment tumor necrosis, and post-treatment response assessment using a pragmatic two-tier combined metric (cHTR) that integrates regression measures with the histiocytic multinucleated giant cell reaction (MGC) as a novel component. Pretreatment necrosis was a strong marker of poor outcome in neoadjuvant RT/CRT-treated HNSCC, and AI enabled reproducible, high-throughput necrosis quantification. The cHTR provided robust prognostic stratification, while higher baseline PD-L1 expression and increased intraepithelial CD8⁺ TILs were associated with poorer cHTR. DDX4 formed tumor-associated germ-granule–like cytoplasmic ribonucleoprotein granules, and its loss altered gene regulation and attenuated malignant phenotypes, including impaired xenograft tumor formation. Notably, pretreatment DDX4 positivity predicted favorable cHTR in neoadjuvant RT/CRT treated HNSCC. In conclusion, these findings may contribute to more individualized treatment strategies in HNSCC. - Ladataan...Logistiikkaselvitys 2025Solakivi, Tomi; Ojala, Lauri; Laari, Sini; Töyli, Juuso; Niinistö, Sohvi
Turun kauppakorkeakoulun julkaisusarja : E-2:2026 (Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu, 2026-06-02)Järjestyksessään 13. Logistiikkaselvitys 2025:n erityisteemana on yritysten toimitusketjujen resilienssi, ja se on toteutettu yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa osana sen Logistiikka 2030-ohjelmaa. Selvitys tarkastelee myös Suomen logistista toimintaympäristöä sekä yritysten toimitusketjujen tunnuslukuja. Mm. logistiikkakustannuksista on kertynyt maailman pisin ja laajin yhdenmukaisesti kerätty kansallinen kyselyaineisto. Kysely toteutettiin välillä marraskuu 2025 tammikuu 2026, ja siihen vastasi lähes 900 suomalaista teollisuuden (ml. rakentaminen), kaupan ja logistiikka-alan yritystä. Tyytyväisimpiä toimintaedellytyksiinsä sijaintipaikkakunnallaan ovat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla sijaitsevat yritykset. Heikoimmat arviot antoivat Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sijaitsevat yritykset. Liikenneinfrastruktuurin kunto arvioitiin paremmaksi kuin vuonna 2022. viisiportaisella asteikolla (1–5) koko maan keskiarvo on 2,66 (2,23 vuonna 2022). Tyytyväisimpiä infrastruktuurin tekniseen kuntoon ovat yritykset Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Erot maan sisällä näyttäisivät näiltä osin kasvavan. Yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut teollisuuden ja kaupan alan logistiikkakustannukset olivat vuonna 2025 keskimäärin 14,4 % liikevaihdosta (vuonna 2022 noin 13,5 %), ja ne olivat 48 mrd. euroa (50,5 mrd. euroa vuonna 2022). Suomeen näistä kohdistui noin 31,3 mrd. euroa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaa noin 11,1 %:a (vuonna 2022 noin 12,5 %). Kuljetuskustannusten osuus logistiikkakustannuksista laski 0,3 %-yksikköä ja varastoon sitoutuneen pääoman 0,2 %-yksikköä, mutta hallinto- ja muut kuluerät nousivat vastaavasti enemmän edelliseen vertailukohtaan (2022) verrattuna. Alkuvuoden 2026 tapahtumat mm. Hormuzin salmen osalta tarkoittavat kuitenkin, että vuodenvaihteessa 2025-2026 kerätyt tiedot eivät ainakaan logistiikkakustannusten osalta enää täysin vastaa raportin julkaisuajankohdan tilannetta kesäkuun alussa 2026. Erityisesti kysynnän vaikean ennakoitavuuden, poliittisten riskien ja sääntelyn muutosten aiheuttamien haittojen koettiin kasvaneen jonkin verran vuodesta 2022. Lisäksi logistiikkayritysten kärkihuolia oli osaavan henkilöstön saatavuus. Valtaosa koetuista riskeistä oli viisiportaisella asteikolla edelleen alle keskitason. Teollisuuden ja kaupan osalta materiaalin saatavuusongelmat näyttävät jonkin verran hellittäneen.Logistiikkaselvitys 2025 (National Logistics Survey Finland 2025) The 13th National Logistics Survey Finland 2025 focuses on corporate supply chain resilience as its special theme. The survey was carried out in cooperation with the National Emergency Supply Agency as part of the agency’s Logistics 2030 programme. The report also examines Finland’s logistical operating environment as well as key indicators related to corporate supply chains. Among other topics, the survey has produced the world’s longest and most comprehensive nationally collected and consistently compiled dataset on logistics costs. Nearly 900 Finnish companies from industry (including construction), trade, and the logistics sector participated in the survey, which was conducted between November 2025 and January 2026. Companies located in Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, and Uusimaa were the most satisfied with their local operating conditions. The weakest assessments were given by companies located in Central Ostrobothnia, Kainuu, and South Karelia. The condition of transport infrastructure was assessed as better than in 2022. On a five-point scale (1–5), the national average was 2.66 (compared with 2.23 in 2022). Companies in Uusimaa, Kanta-Häme, and North Ostrobothnia were the most satisfied with the technical condition of infrastructure. In this respect, regional disparities within the country appear to be increasing. Weighted by company and industry turnover, logistics costs in the industrial and trade sectors averaged 14.4% of turnover in 2025 (approximately 13.5% in 2022), amounting to EUR 48 billion (EUR 50.5 billion in 2022). Of this total, approximately EUR 31.3 billion was generated within Finland. Relative to GDP, this corresponded to approximately 11.1% (around 12.5% in 2022). The share of transport costs in total logistics costs decreased by 0.3 percentage points and the share of capital tied up in inventories by 0.2 percentage points, while administrative and other cost items increased correspondingly compared to the previous reference year (2022). However, developments in early 2026, including those related to the Strait of Hormuz, mean that the data collected at the turn of 2025–2026 no longer fully reflect the cost situation at the time of the report’s publication in early June 2026. In particular, the adverse impacts caused by the unpredictability of demand, political risks, and changes in regulation increased somewhat compared to 2022. For logistics companies, the availability of skilled personnel was among the top concerns. Most perceived risks nevertheless remained below the midpoint on a five-point scale. For industry and trade, material availability problems appear to have eased somewhat.Logistiikkaselvitys 2025 (“Logistikutredningen 2025”) Den 13:e Logistikutredningen 2025 har företagens resiliens i leveranskedjorna som sitt specialtema. Utredningen har genomförts i samarbete med Försörjningsberedskapscentralen inom ramen för centralens program Logistik 2030. Rapporten granskar också Finlands logistiska verksamhetsmiljö samt nyckeltal relaterade till företagens leveranskedjor. Bland annat har undersökningen gett upphov till världens längsta och mest omfattande nationellt insamlade och enhetligt sammanställda datamaterial om logistikkostnader Nästan 900 finländska företag inom industrin (inklusive byggbranschen), handeln och logistiksektorn deltog i undersökningen, som genomfördes mellan november 2025 och januari 2026, Företag i Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Birkaland och Nyland var mest nöjda med sina lokala verksamhetsförutsättningar. De svagaste bedömningarna gavs av företag i Mellersta Österbotten, Kajanaland och Södra Karelen. Transportinfrastrukturens skick bedömdes vara bättre än år 2022. På en femgradig skala (1– 5) var det nationella medelvärdet 2,66 (jämfört med 2,23 år 2022). Företag i Nyland, Egentliga Tavastland och Norra Österbotten var mest nöjda med infrastrukturens tekniska skick. I detta avseende verkar de regionala skillnaderna inom landet öka. Viktade enligt företagens och branschernas omsättning uppgick logistikkostnaderna inom industri- och handelssektorn år 2025 i genomsnitt till 14,4 % av omsättningen (cirka 13,5 % år 2022), vilket motsvarade 48 miljarder euro (50,5 miljarder euro år 2022). Av detta uppstod cirka 31,3 miljarder euro i Finland. I förhållande till bruttonationalprodukten motsvarade detta cirka 11,1 % (omkring 12,5 % år 2022). Transportkostnadernas andel av logistikkostnaderna minskade med 0,3 procentenheter och det kapital som var bundet i lager med 0,2 procentenheter, medan administrations- och övriga kostnadsposter ökade i motsvarande grad jämfört med den föregående jämförelseperioden (2022). Händelserna i början av 2026, bland annat beträffande Hormuzsundet, innebär dock att de uppgifter om logistikkostnader som samlades in vid årsskiftet 2025–2026 inte längre fullt ut motsvarar situationen vid tidpunkten för rapportens publicering i början av juni 2026. Särskilt de upplevda negativa effekterna av svårförutsägbar efterfrågan, politiska risker och förändringar i regleringen ökade något jämfört med år 2022. För logistikföretagen hörde tillgången på kompetent arbetskraft till de största orosmomenten. Majoriteten av de upplevda riskerna låg ändå fortfarande under medelnivån på en femgradig skala. För industrin och handeln verkar problemen med materialtillgång ha lättat något. - Ladataan...GCMO-based memristors for future neuromorphic processor
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser AI: Astronomica, Chemica, Physica, Mathematica : 763 (Turun yliopisto, 2026-06-12)This dissertation investigates resistive switching (RS) and neuromorphic functionality in memristor devices based on the mixed-valence perovskite manganite Gd0.2Ca0.8MnO3 (GCMO), with emphasis on the role of substrates and interfacial processes in device operation. Particular focus is placed on how structural quality, substrate-induced defects, and interfacial redox processes influence the switching characteristics of the devices and enable both volatile and non-volatile RS. Thin-film GCMO layers were fabricated using pulsed laser deposition on different substrates, allowing control of crystallinity and defect density through substrate selection and growth conditions. Structural properties were characterized using X-ray diffraction, and the electrical behavior of the devices was studied through current-voltage measurements together with retention and endurance tests. Memristor devices with different active areas and electrode configurations were formed by depositing patterned metal electrodes on the GCMO films, creating an active AlO/GCMO interface responsible for resistive switching. The results show that the switching behavior of GCMO memristors is influenced by the structural quality of the films and the defect landscape induced by the substrate. High-quality epitaxial films exhibit stable bipolar resistive switching, while variations in crystallinity modify the state retention through increased oxygen back-diffusion in polycrystalline thin films. Through X-ray photoelectron spectroscopy and area-dependent RS, the redox-active Al/GCMO interface is found to play a central role in the formation and modulation of resistive states. In addition to synaptic functionality in crossbar-compatible devices, the results indicate neuronal-like behavior such as leaky-integrate dynamics. These findings highlight the potential of GCMO memristors as building blocks for future neuromorphic device architectures. - Ladataan...The role of physical activity in maternal health: Effectiveness of physical activity on urinary incontinence and quality of life during the perinatal period
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser D: Medica, Odontologica : 1979 (Turun yliopisto, 2026-06-25)Perinatal period is a critical window for supporting women’s long-term health and well-being. Despite clear benefits and established guidelines, physical activity often declines during this time, increasing the risk of preventable issues such as urinary incontinence and reduced quality of life. This study assessed the effectiveness of exercise and physical activity interventions for urinary incontinence, physical activity and quality of life among pregnant and postpartum women to support maternal health. This research consisted of three sub-studies. Sub-study I was a review of reviews (n=9) conducted to summarize existing evidence about the effectiveness of exercise interventions for urinary incontinence and pelvic organ prolapse in pregnant and postpartum women, and to formulate recommendations for health care professionals. Sub-studies II (n=297) and III (n=48) were quasi-experimental studies aiming to assess the effectiveness of two different technology-supported exercise and physical activity interventions for urinary incontinence (sub-study II), physical activity and quality of life (sub-studies II and III) during the perinatal period. The highest level of evidence supported the effectiveness of prenatal exercise in preventing postpartum urinary incontinence, while moderate-level evidence indicated that these interventions likely reduce the symptoms and severity of urinary incontinence. Based on the findings, the participants’ urinary incontinence symptoms decreased, and physical activity increased after the interventions. Minor improvements were observed in the physical health domain of quality of life, with no changes in psychological, social, or environmental domains. The findings suggest that physical activity interventions, including those supported by digital health technologies, may be effective in managing urinary incontinence and supporting physical activity. However, improving overall quality of life in the perinatal period likely requires broader, multidimensional strategies. The findings emphasize the need for developing comprehensive, accessible, and multidisciplinary approaches to women’s health and call for holistic perspectives in future perinatal research.Fyysisen aktiivisuuden merkitys äitien terveydelle: fyysisen aktiivisuuden vaikuttavuus virtsankarkailuun ja elämänlaatuun perinataaliaikana Perinataaliaika, raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeinen aika, on tunnistettu ajanjaksona, jolloin naisten terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myönteisesti ja pitkäkestoisesti. Vaikka fyysisen aktiivisuuden hyödyt ja suositukset ovat hyvin tunnettuja, aktiivisuus vähenee usein perinataaliaikana, mikä voi lisätä vältettävissä olevien terveysongelmien, kuten lantionpohjan toimintahäiriöiden ja heikentyneen elämänlaadun riskiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida liikuntainterventioiden vaikuttavuutta virtsankarkailuun, fyysiseen aktiivisuuteen ja elämänlaatuun perinataaliaikana. Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta. Osatutkimus I oli katsaus aiempiin kirjallisuuskatsauksiin (n=9), jonka tarkoituksena oli tiivistää olemassa oleva näyttö liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta virtsankarkailuun ja lantionpohjan laskeumaan perinataaliaikana, sekä laatia suositukset terveydenhuollon ammattilaisille. Osatutkimukset II (n=297) ja III (n=48) olivat kvasikokeellisia tutkimuksia, joissa arvioitiin kahden eri teknologiaa hyödyntävän liikuntaintervention vaikuttavuutta virtsankarkailuun (osatutkimus II), fyysiseen aktiivisuuteen ja elämänlaatuun (osatutkimukset II ja III) perinataaliaikana. Osatutkimus I osoitti, että vahvin näyttö tukee raskaudenaikaisen liikunnan vaikuttavuutta synnytyksen jälkeisen virtsankarkailun ehkäisyssä, kun kohtalainen näyttö viittaa oireiden lieventymiseen. Osatutkimusten II ja III empiiriset tulokset osoittivat, että osallistujien virtsankarkailuoireet vähenivät ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi interventioiden jälkeen. Elämänlaadun fyysisen terveyden ulottuvuudessa havaittiin vähäisiä parannuksia, ilman muutoksia psykologisissa, sosiaalisissa tai ympäristöllisissä elämänlaadun ulottuvuuksissa. Kaikkien osatutkimusten tulokset viittaavat siihen, että liikuntainterventiot, mukaan lukien teknologiaa hyödyntävät interventiot, voivat olla vaikuttavia virtsankarkailun hallinnassa ja fyysisen aktiivisuuden tukemisessa. Yleisen elämänlaadun parantaminen perinataaliaikana vaatii kuitenkin laajempia ja moniulotteisempia strategioita. Havainnot korostavat tarvetta kehittää kokonaisvaltaisia, saavutettavia ja monialaisia lähestymistapoja naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. - Ladataan...The Human-centric knowledge management system in a complex environment
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser F: Technica, Informatica : 87 (Turun yliopisto, 2026-06-17)In the shipbuilding industry, research on human-centric knowledge management systems is lacking. For a long time, shipbuilding has been considered a labour-intensive sector. However, the digital revolution is ongoing in the European shipbuilding industry and we cannot rely on the traditional way of running businesses. It is necessary to pay attention to the management of knowledge assets to maintain strong competitiveness in the global market. Knowledge management, as an interdisciplinary field, contributes to the study of the knowledge asset in knowledge-intensive organizations. However, many modern firms are not treating knowledge assets as a competitive advantage in the operation of their organizations. Knowledge, as an invisible asset, needs to be managed systematically, and knowledge management now plays a pivotal role in different organizations. Therefore, this thesis examines knowledge management through the architecture of a knowledge management system. This work employs a multi-method approach to build a human-centric knowledge management system for shipbuilding. The result shows that such a system is suitable for the European shipbuilding industry. The system is decoupled, which means we need to follow a sequence of design parameters when implementing it. Additionally, the dissertation finds that tacit knowledge has a vital role in the human-centric knowledge management system in shipbuilding. This evaluation uses a systems engineering approach to explore the system’s architecture and applies a multi-method knowledge management system to construct it. The process can serve as a significant reference for other architectures in knowledge-intensive industries.Ihmiskeskeinen tietämyksenhallintajärjestelmä monimutkaisessa ympäristössä Laivanrakennusteollisuudessa ihmiskeskeisen tiedonhallintajärjestelmän tutkimus on vähäistä. Laivanrakennusta on pitkään pidetty työvoimavaltaisena teollisuudenalana. Digitaalinen vallankumous on kuitenkin käynnissä Euroopan laivanrakennusteollisuudessa. Emme voi luottaa perinteiseen tapaan hoitaa liiketoimintaa. On tarpeen kiinnittää huomiota tietoresurssien hallintaan vahvan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi globaaleilla markkinoilla. Tiedonhallinta monitieteisenä alana edistää tietoresurssien tutkimusta tietointensiivisissä organisaatioissa. Monet nykyaikaiset yritykset eivät käsittele tietoresursseja kilpailuetuna organisaatioidensa toiminnassa. Tietoa, organisaatioiden näkymätöntä voimavaraa, on hallittava systemaattisesti. Siksi tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tiedonhallintaa tiedonhallintajärjestelmän arkkitehtuurin kautta. Tiedonhallinta on nykyään keskeisessä roolissa eri organisaatioissa. Tässä tutkimuksessa sovelletaan monimenetelmätutkimusta ihmiskeskeisen tiedonhallintajärjestelmän rakentamiseen laivanrakennuksessa. Tulos osoittaa, että ihmiskeskeinen tiedonhallintajärjestelmä sopii Euroopan laivanrakennusteollisuudelle. Järjestelmä on irrotettu, mikä tarkoittaa, että meidän on noudatettava suunnitteluparametrien järjestystä ihmiskeskeisen tiedonhallintajärjestelmän toteutuksessa. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että hiljaisella tiedolla on keskeinen rooli ihmiskeskeisessä tiedonhallintajärjestelmässä laivanrakennuksessa. Tässä tutkimuksessa käytetään järjestelmäsuunnittelun lähestymistapaa järjestelmän arkkitehtuurin tutkimiseen ja sovelletaan monimenetelmäistä tiedonhallintajärjestelmää sen rakentamiseen. Prosessi voi toimia merkittävänä referenssinä muille tietointensiivisten teollisuudenalojen arkkitehtuureille.