English

Suomi

tulokset

Silmäile

Julkaisuarkisto

UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 4 / 4

Kirjat ja opinnäytteet

UTUCRIS-artikkelit

Digitoidut aineistot

Viimeksi lisätyt

The Software Patent Interoperability Exception : Recalibrating the Balance Between Exclusivity and Technological Access under Article 27(k) UPCA?
Cavonius, Charlotte (2026-05-25)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
This thesis examines an unusual patent-law mechanism introduced under Article 27(k) of the Agreement on a Unified Patent Court (UPCA), which brings a “Software Interoperability Exception” into European patent law. The provision limits the rights conferred by a patent by referring to Directive 2009/24/EC on the legal protection of computer programs (Software Directive), which, under certain conditions, permits reverse engineering and the use of information obtained through it for the purpose of achieving interoperability without the authorisation of the copyright holder. The study focuses on the possible function and applicability of the exception, addressing the difficulties created by importing a copyright-law mechanism into patent law environment. The research is based on a doctrinal legal method. The main sources are the UPCA and the Software Directive, supported by relevant copyright, patent and competition-law case law. The purpose is to map the interpretative space available to the Unified Patent Court when developing the practical meaning of the exception, with the aim of providing an initial foundation for understanding its possible effects for both patent holders and innovators. The thesis finds that the exception is open to several interpretations and may leave courts considerable discretion in regulating the balance between access and exclusivity of software patents. The provision can be understood as a potentially autonomous limitation on patent enforcement while at the other end of the spectrum, its status as a patent infringement defence might be questioned. The thesis concludes that Article 27(k) may serve as a legal safety valve for interoperable software innovation and follow-on development. Its impact will however depend on legal awareness and courts’ willingness to give the provision substantive effect.Tämä tutkielma tarkastelee yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen artiklan 27 (k) kautta eurooppalaiseen patenttioikeuteen tuotua uutta poikkeuksellista mekanismia, jota voidaan luonnehtia ”ohjelmistopatenttien yhteentoimivuuspoikkeukseksi”. Säännös rajoittaa patentin tuottamia oikeuksia viittaamalla tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annettuun direktiiviin 2009/24/EY (ohjelmistodirektiivi), joka tietyin edellytyksin mahdollistaa käänteisteknologian soveltamisen ja sen avulla saadun tiedon käyttämisen ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tutkimus keskittyy artiklan 27 (k) tuoman poikkeuksen käytännön funktioon, huomioiden sen problematiikan, joka syntyy tekijänoikeudellisen mekanismin tuomisesta sellaisenaan patenttioikeudelliseen ympäristöön. Tutkimus perustuu lainopilliseen metodiin. Keskeisinä lähteinä ovat sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta ja ohjelmistodirektiivi sekä tutkimuksen kannalta relevanttia tekijänoikeus-, patentti- ja kilpailuoikeudellista oikeuskäytäntöä. Tarkoituksena on kartoittaa tuomioistuimen käytettävissä olevaa tulkintatilaa poikkeuksen käytännön soveltamisessa, tarjoten alustavan perustan sen arvioimiselle, millaisia vaikutuksia mekanismilla voi olla sekä patentinhaltijoille että innovaatiotoimijoille. Tutkielmassa havaitaan, että artikla 27 (k) mahdollistaa tuomioistuimelle huomattavan harkintavallan ohjelmistopatentteihin liittyvän saatavuuden ja yksinoikeuden välisen tasapainon määrittämisessä. Säännöstä voidaan laajimmillaan tarkastella itsenäisenä patenttioikeuksien täytäntöönpanon rajoituksena, kun taas toisessa ääripäässä säännöksen asema patenttiloukkausväitteen torjumisperusteena voidaan jopa kyseenalaistaa. Johtopäätöksenä todetaan, että poikkeus voi ainakin teoriassa toimia oikeudellisena turvamekanismina yhteentoimivien ohjelmistojen innovoinnille ja jatkokehitykselle. Sen vaikutukset tulevat kuitenkin riippumaan relevanttien toimijoiden oikeudellisesta tietoisuudesta ja tuomioistuinten valmiudesta antaa säännökselle itsenäistä merkitystä.
Lapio kerrallaan uutta todellisuutta : Ennallistaminen luontosuhteen muokkaajana ja taiteen rooli ilmastonmuutoksen kohtaamisessa
Kukkonen, Elina (2026-05-26)
Pro gradu -tutkielma
Tutkimuksessa tarkastelen suon ennallistamista luontosuhteeseen vaikuttavana toimintana. Tutkimuksen kohteena on Baltic Circle -teatterifestivaalin ja Osuuskunta Lumimuutoksen vuosina 2021–2024 yhteistyössä toteuttama Villin vieraana -hanke ja siihen sisältyneet Keski-Suomessa järjestetyt suon ennallistamistapahtumat. Ennallistaminen toteutettiin käsivoimin patoamalla aiemmin metsätalouden tarpeisiin ojitettua suota. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä ennallistamisella oli toimintaan osallistuneiden luontosuhteisiin ja miten nämä vaikutukset muodostuivat. Samalla käsittelen taiteen ja ympäristötieteen yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta ja se on analysoitu aineistolähtöisesti luokittelemalla ja teemoittelemalla. Opinnäytteeni teoreettinen viitekehys muodostuu fenomenologiasta, relationaalisesta ontologiasta sekä relationaalisesta maisemantutkimuksesta. Työ keskustelee lisäksi esimerkiksi ympäristötaiteen ja luontosuhteen tutkimuksen kanssa. Sivuan tulosten tulkinnan ohessa näistä näkökulmista myös tiedon muodostumista ja sen eteenpäin välittymistä. Tutkimukseni osoittaa, että ennallistaminen vaikutti merkittävästi toimintaan osallistuneiden käsityksiin luonnosta ja soista. Vaikutusten laatu riippui siitä, millaisten olemassa olevien luontokokemusten päälle ne rakentuivat. Aineiston mukaan kehollisella työskentelyllä, vuorovaikutuksella ja taidekontekstilla oli keskeinen merkitys vaikutusten taustalla – nämä tekijät konkretisoivat abstrakteja ja monimutkaisia aiheita, kuten ilmastonmuutosta, soiden ekosysteemiroolia ja henkilökohtaisia luontosuhteita. Samalla ennallistajien kokemus toimijuudesta ekokriisin keskellä vahvistui. Tulokset havainnollistavat, että taiteen ja tieteen yhteistyö voi tuoda uusia näkökulmia ympäristötiedon välittämiseen ja kestävien toimintatapojen edistämiseen. Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun soista ja ennallistamisesta sekä luonnon ekologisista, kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista ulottuvuuksista. Lisäksi se toimii esimerkkinä luonnossa ja sen kanssa olemisen tärkeydestä luontosuhteen rakentumisen kontekstissa.
Sustainable Finance in Corporate Strategic Investment Decisions : A Qualitative Study within the European Green Deal framework
Suvanto, Anastasia (2026-05-25)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
In recent years, the European Union has undertaken significant steps to redirect financial flows toward sustainable economic activities, particularly through the EU Green Deal and the Sustainable Finance Agenda. These initiatives seek to channel public and private investments into climate-neutral and environmentally sustainable projects, supporting the EU’s objective of achieving climate neutrality by 2050. The demand for sustainable finance in strategic investments has increased significantly in recent years and investors are integrating sustainability considerations into their investment strategies, recognizing the financial sector’s role in supporting economic growth, long-term value creation, and competitiveness. However, regulatory and market challenges remain during the current legislative period in the EU, where frameworks have been criticized for their complexity and uncertainty. At the same time, sustainability-related risks and broader geopolitical and macroeconomic instability complicate investment decisions, highlighting the need for effective ESG integration and risk management in aligning strategies with long-term sustainability goals. The objective of this thesis is to address a research gap by examining how sustainable finance and the EU Green Deal influence corporate strategic investment decisions, and how companies integrate related regulations into their decision-making. Given the intertwined and complex nature of the topic, the study draws on institutional theory, stakeholder theory, and dynamic capabilities theory as its theoretical foundation. It adopts a qualitative, three-level framework, macro, meso, and micro, to analyze the interactions between regulatory structures, financial market and stakeholder actors, and corporate-level practices, based on ten semi-structured thematic interviews with high-level professionals from EU-level institutions, national stakeholders, and private companies engaged in sustainable finance and strategic investment decision initiatives. This study presents several key findings. At the institutional level, although sustainable finance legislation has been broadly adopted across EU member states, company practices are still evolving and challenged by regulatory uncertainty, lack of definition and standardization. Sustainability-related legitimacy pressures were found to be significant in environmentally sensitive and resource-intensive industries, where actors face increasing pressure to justify and legitimize their operations through sustainability practices. At the market and stakeholder level, demand for sustainable finance and investments has continued to grow in recent years. Investors are increasingly aware to sustainability issues, placing greater emphasis on them in decision-making. In particular, demand has increasingly concentrated on debt-based sustainable finance instruments, especially green bonds, which are perceived as clearer and more transparent financing mechanisms. This reflects investors’ growing awareness of sustainability regulation and their preference for financing instruments with clearly defined use of proceeds, reporting practices, and verifiable sustainability impacts. At the corporate level, some companies integrate sustainability beyond compliance to support strategic objectives and competitive advantage as part of their broader strategy, while others adhere only to minimum requirements, leading to heterogeneity in implementation. Sustainable finance is primarily shaped by companies’ broader strategies rather than acting as an independent determinant of investment decisions. Companies allocate capital based on profitability, shareholder expectations, and long-term growth prospects, meaning sustainable investments must compete economically with traditional alternatives. At the same time, sustainable finance instruments, particularly green bonds, are increasingly utilized to finance large-scale strategic investments due to their predefined sustainability targets, transparent use of proceeds, and stronger credibility among investors and financial markets.Viime vuosina Euroopan unioni on ryhtynyt merkittäviin toimiin ohjatakseen rahoitusvirtoja kohti kestäviä taloudellisia toimintoja erityisesti EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja kestävän rahoituksen agendan kautta. Näiden tavoitteena on suunnata julkisia ja yksityisiä investointeja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin sekä tukea EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kestävän rahoituksen kysyntä strategisissa investoinneissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja sijoittajat huomioivat yhä enemmän kestävyyteen liittyviä tekijöitä sijoituspäätöksissään, tunnistaen rahoitussektorin roolin talouskasvun, pitkän aikavälin arvonluonnin ja kilpailukyvyn tukemisessa. Kuitenkin merkittäviä sääntelyyn ja markkinoihin liittyviä haasteita esiintyy edelleen EU:n nykyisellä lainsäädäntökaudella, sillä sääntelykehikkoja on kritisoitu niiden monimutkaisuudesta ja epävarmuudesta. Kestävyyteen liittyvät riskit sekä laajempi geopoliittinen epävarmuus vaikeuttavat investointipäätöksiä, korostaen tehokkaan ESG-integraation merkitystä pitkän aikavälin kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimusaukkoon tarkastelemalla, miten kestävä rahoitus ja EU:n vihreän kehityksen ohjelma vaikuttavat yritysten strategisiin investointipäätöksiin sekä miten yritykset integroivat niihin liittyvän sääntelyn päätöksentekoonsa ja toimintaansa. Aiheen moniulotteisuuden vuoksi tutkimus nojaa institutionaaliseen teoriaan, sidosryhmäteoriaan sekä dynaamisten kyvykkyyksien teoriaan. Tutkimus hyödyntää laadullista kolmitasoista viitekehystä (makro, meso ja mikro) analysoidakseen sääntelyrakenteiden, rahoitusmarkkinoiden ja sidosryhmätoimijoiden sekä yritystason käytäntöjen välisiä vuorovaikutuksia. Empiirinen aineisto perustuu kymmeneen puolistrukturoituun teemahaastatteluun, jotka on toteutettu kestävään rahoitukseen ja strategisiin investointipäätöksiin osallistuvien EU-tason toimijoiden, kansallisten sidosryhmien ja yksityisissä yrityksissä toimivien korkean tason asiantuntijoiden kanssa. Tutkimus tuotti useita keskeisiä havaintoja. Institutionaalisella tasolla kestävän rahoituksen sääntely on otettu laajasti käyttöön EU:n jäsenvaltioissa, mutta yritysten käytännöt ovat edelleen kehittymässä ja niitä haastavat sääntelyyn liittyvä epävarmuus ja standardoinnin puutteet. Vastuullisuuteen liittyvät paineet korostuivat erityisesti ympäristölle herkissä ja resurssi-intensiivisissä toimialoissa. Markkina- ja sidosryhmätasolla kestävän rahoituksen ja vastuullisten investointien kysyntä on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Sijoittajat ovat entistä tietoisempia vastuullisuuskysymyksistä ja painottavat niitä päätöksenteossa. Erityisesti kysyntä on kohdistunut velkapohjaisiin kestävän rahoituksen instrumentteihin, kuten vihreisiin joukkovelkakirjoihin, joita pidetään selkeämpinä ja läpinäkyvämpinä rahoitusmekanismeina. Tämä heijastaa sijoittajien kasvavaa tietoisuutta vastuullisuussääntelystä sekä heidän suosintaansa rahoitusinstrumentteihin, joissa varojen käyttötarkoitus, raportointikäytännöt ja vastuullisuusvaikutukset ovat selkeästi määriteltyjä ja todennettavia. Osa yrityksistä integroi vastuullisuuden vähimmäisvaatimuksia laajemmin osaksi strategisia tavoitteitaan ja kilpailukykyään, kun taas osa noudattaa vain vähimmäisvaatimuksia, mikä johtaa eroihin käytännön toteutuksessa. Kestävä rahoitus määräytyy ensisijaisesti yritysten laajempien strategioiden kautta sen sijaan, että se toimisi itsenäisenä investointipäätöksiä ohjaavana tekijänä. Yritykset kohdentavat pääomaa kannattavuuden, osakkeenomistajien odotusten ja pitkän aikavälin kasvun perusteella, joten kestävien investointien on kilpailtava taloudellisesti perinteisten investointivaihtoehtojen kanssa. Kuitenkin esimerkiksi vihreitä joukkovelkakirjoja hyödynnetään yhä enemmän suurten strategisten investointien rahoittamisessa niiden ennalta määriteltyjen vastuullisuustavoitteiden, läpinäkyvyyden sekä sijoittajien ja rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta vahvemman uskottavuuden vuoksi.
Development of High Force Density Planar Linear Machine
Anttila, Jasper (2026-06-29)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
In today’s world, there is a growing demand for electrification. Many industries, such as mining, logistics and marine industries still rely on environmentally problematic and inefficient systems to provide linear force. The potential future solution to these systems are linear machines. However, there is currently no linear machine solution for high thrust applications. This thesis presents the development of a high thrust density linear machine for these applications. A promising solution to maximize the force density is identified and proposed in this thesis. The effect of the proposed architecture on the linear machine’s electromagnetic performance and scaling is studied. A quasi-Halbach configuration is utilized on the linear machine in order to allow a yokeless structure which minimizes iron usage, and subsequently increases efficiency as well as force density. The discussed machines were modelled using finite-element method software JMAG. The optimization of the machine prioritized maximizing thrust density, with efficiency treated as a secondary objective. Results from 2D simulations, including force characteristics and efficiency, are presented alongside an analysis of the machine’s thermal behaviour. The proposed design achieves high force density but exhibits moderate efficiency, and requires water cooling for optimal operation. The proposed architecture demonstrates strong potential for increasing force density and permits higher current operation compared to a conventional architecture. Furthermore, the proposed approach enables straightforward and effective scaling of the machine.Nykypäivänä, sähköistymisen kysyntä ja tarve lisääntyvät jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Monet teollisuudenalat, kuten kaivos-, logistiikka- ja meriteollisuus, kuitenkin nojaavat edelleen ympäristön kannalta ongelmallisiin ja tehottomiin järjestelmiin lineaarisen voiman tuottamiseksi. Näiden järjestelmien potentiaalisena tulevaisuuden ratkaisuna ovatlineaarikoneet. Tällä ei kuitenkaan ole olemassa lineaarikonetta, joka soveltuisi suuren työntövoiman omaaviin koneisiin. Tässä diplomityössä esitetään edellä mainittuihin koneisiin soveltuva korkean työntövoimatiheyden omaavan lineaarikoneen kehitysprosessi. Työssä tunnistettiin lupaava rakenne/menetelmä korkean voimatiheyden omaavalle lineaarikoneelle. Työssä tutkittiin rakenteen vaikutusta lineaarikoneen sähkömagneettiseen suorituskykyyn ja skaalautuvuuteen. Lineaarikoneessa hyödynnetään kvasi-Halbach-konfiguraatiota, jonka vuoksi koneen rakenteessa ei tarvitse käyttää magneettipiiriä sulkevaa rautaa. Tämä vähentää raudan käyttöä ja parantaa siten sekä hyötysuhdetta että voimatiheyttä. Työssä tutkitut koneet mallinnettiin elementtimenetelmiin perustuvalla JMAG-ohjelmistolla. Koneen optimoinnissa ensisijaisena tavoitteena oli työntövoimantiheyden maksimointi, kun taas hyötysuhde oli toissijainen tavoite. 2D-simulointien tulokset, sisältäen lineaarikoneen elektromagneettiset voimaominaisuudet ja hyötysuhde, esitetään yhdessä koneen lämpökäyttäytymisen analyysin kanssa. Suunniteltu kone saavuttaa korkean voimatiheyden, mutta sen hyötysuhde on melko heikko. Lineaarikoneen optimaalinen toiminta edellyttää vesijäähdytystä. Ehdotetulla rakenteella on merkittävä potentiaali voimatiheyden kasvattamiseen ja se mahdollistaa suuremman virran käytön verrattuna tavanomaiseen lineaarikonerakenteeseen. Lisäksi ehdotettu menetelmä mahdollistaa koneen yksinkertaisen, mutta tehokkaan skaalauksen.
Toimittajasuhteiden hallinta puolustusalan epävarmassa toimintaympäristössä
Suviyö, Teemu (2026-05-20)
Pro gradu -tutkielma
Euroopan heikentynyt turvallisuusympäristö, geopoliittiset jännitteet ja puolustusmenojen jyrkkä kasvu ovat korostaneet puolustusalan toimitusketjujen merkitystä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Puolustusalan toimitusketjut muodostuvat monimutkaisista ja usein kansainvälisistä yritysverkostoista, minkä vuoksi toimittajasuhteiden tarkoituksenmukainen hallinta on keskeistä kriittisten resurssien saatavuuden, toimitusvarmuuden ja viime kädessä myös puolustusvoimien operatiivisen toimintakyvyn turvaamisessa epävarmuuden kasvaessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yhteiskunnan turvallisuustilanne heijastuu toimittajasuhteiden hallintaan puolustusalalla, ja aihetta tutkitaan tutkimuskysymyksellä: “Miten yhteiskunnan turvallisuustilanne heijastuu toimittajasuhteiden hallintaan puolustusalalla?” Tutkimuksen teoreettinen perusta rakentuu toimittajasuhteiden hallintaa, puolustusalan toimitusketjuja ja epävarmuutta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden varaan. Tarkastelu nojaa erityisesti aiemmassa tutkimuksessa esitettyyn turvallisuustilannekohtaiseen viitekehykseen, jossa yritysten toimittajasuhteiden hallinnan menetelmät määräytyvät rauhalle, valmiusvaiheelle ja sodalle ominaisten toimitusketjujen strategisten painopisteiden mukaan. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään informaation prosessointiteoriaa, jonka mukaan toimittajasuhteiden hallintaa voidaan hyödyntää epävarmuuden hallinnan työkaluna toimitusketjuissa. Informaation prosessointiteorian keskeisin tavoite on saavuttaa informaation prosessoinnin tarpeen ja kykyjen yhteensopivuus. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimusosiosta. Empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla suomalaisista puolustusalan yrityksistä, ja aineiston laadullisessa analyysissä tarkastellaan toimittajasuhteiden hallintaa rauhan, valmiusvaiheen ja sodan turvallisuustilanteissa Gioia-menetelmää hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksen ja empiriaosion havainnot viittaavat siihen, että turvallisuustilanteen muutokset johtavat toimitusketjujen tavoitteiden muutoksiin, mikä puolestaan johtaa erilaisiin lähestymistapoihin toimittajasuhteiden hallinnassa. Tämä mekanismi toimitusketjujen tavoitteiden ja toimittajasuhteiden hallinnan menetelmien välillä on tutkimuksen kannalta keskeinen ilmiö. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että epävarmuuden kasvaessa ja turvallisuustilanteen kiristyessä toimittajasuhteiden hallinnan menetelmät muuttuvat asteittain. Rauhan aikana hallinta perustuu enemmän ennakoitaviin, sopimusperusteisiin ja kustannustehokkuutta tukeviin toimintatapoihin. Valmiusvaiheessa toimittajasuhteiden hallinta muuttuu aktiivisemmaksi, jolloin korostuvat tiiviimpi yhteistyö, tiedonvaihto, joustavuus ja toimittajaverkoston koordinointi. Sodan olosuhteissa hallinta painottuu entistä vahvemmin toimittajaverkoston vahvaan integrointiin, nopeaan reagointiin ja toimitusketjun operatiivisen toimintakyvyn ylläpitämiseen yhdessä toimittajien kanssa.

Turun yliopiston kirjasto
Turun yliopisto

julkaisut@utu.fi
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Evästeasetukset