Julkaisuarkisto

Teknologia on tullut kiinteäksi osaksi arkea ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, mahdollistaen yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologiaa käytetään myös väkivallan ja kontrollin välineenä. Esimerkiksi ei-toivotut, häiritsevät ja uhkaavat yhteydenotot sekä liikkumisen seuraaminen ovat yleistyneet teknologian kehittymisen myötä.

Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen rooli teknologialla on lähisuhdeväkivallassa sekä avun saamisessa ja hakemisessa. Aineistona ovat väkivallan kohteena olleiden yksilöhaastattelut sekä väkivaltatyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut. Aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Artikkeli osallistuu keskusteluihin digitalisaation merkityksestä palvelujärjestelmässä ja lähisuhdeväkivallassa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat teknologian toimivan sekä väkivallan ja kontrollin välineenä että avun hakemisen ja saamisen mahdollistajana. Tämä moninainen rooli korostui koronapandemian aikana. Liikkumisrajoituksiin liittyvä kotiin eristäytyminen lisäsi mahdollisuuksia kontrolloida ja valvoa puolison tekemisiä. Lisäksi rajoitukset kasvokkaisissa kohtaamisissa vähensivät mahdollisuuksia väkivallan puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen. Väkivaltapalveluissa jouduttiin kehittämään uusia tapoja avun tarjoamiseen. Verkossa tapahtuva tiedottaminen palveluista lisääntyi, samoin etäpalvelut, jotka mahdollistivat yhteydenottamisen ja keskustelut ilman kasvokkaisia tapaamista.

Palvelujärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida teknologian moninainen rooli väkivallan tekemisen, siltä suojautumisen sekä siitä selviämisen, irtautumisen ja toipumisen välineenä. Etäpalvelut voivat olla monelle väkivaltaa kokeneelle tärkeä väylä saada apua. Samaan aikaan on huomioitava, etteivät digitaaliset palvelut sovi kaikille eikä niiden käyttäminen ole välttämättä kaikissa tilanteissa mielekästä, turvallista tai edes mahdollista.

Artikkeli käsittelee suomalaisten osallistumista Euroopan Nuorisoliiton (ENL) perustamiseen ja käsitystä niin sanotusta uudesta Euroopasta. Akselivaltioiden ja erityisesti Saksan nuorisojohdon hankkeena ENL edusti maanosan nuorisojärjestöjen ottamista saksalaisten ohjaukseen. Suomen valtionhallinnossa haluttiin osallistua hankkeeseen, mutta liittoon haluttiin pitää myös etäisyyttä. Artikkelissa osoitetaan, miten suomalaiset yhdistivät itsensä ENL:n teemoihin tuomalla esille suomalaisten historiaa ja niistä johdettuja arvoja. Suomalaisten delegaation johtaja Verneri Louhivuori näki ENL:ssä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millainen uuden Euroopan nuorisojärjestökentästä tulisi kehittymään. Artikkelissa selviää myös, miten kansainväliset suhteet vaikuttivat nuorisojärjestökentän sisällä.

Kirja-arvostelu teoksesta Johanna Lecklin: Kadonneet kuvat, kätketyt kertomukset. Parvs, 2025. 118 s.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona toteutetussa selvityksessä luodaan katsaus nykyiseen perhevapaajärjestelmään ja arvioidaan sen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Selvityksessä tarkastellaan käytettävissä olevan tutkimustiedon pohjalta perhevapaiden vaikutuksia sosiaaliseen ja sukupuolten tasa-arvoon, työllisyyteen ja lasten ja vanhempien hyvinvointiin. Selvityksen osana kartoitettiin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä perhevapaiden kehittämistarpeista. Selvityksessä esitetään lisäksi vaihtoehtoja perhevapaiden kehittämiseksi ja arvioidaan vaihtoehtojen kustannus- ja työllisyysvaikutuksia. Selvityksen toteutti työryhmä, johon kuuluivat tutkimuspäällikkö Johanna ­ Lammi-Taskula (THL), professori Marika Jalovaara (Turun yliopisto), tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen (Kela), kollegiumtutkija Satu Helske (Turun yliopisto), yliopistotutkija Jessica Nisén (Turun yliopisto), tutkimuspäällikkö Johanna Närvi (THL), erikoistutkija Tapio Räsänen (Kela) sekä professori Eva Österbacka (Åbo Akademi).

Työryhmä ehdottaa kotihoidon tukijärjestelmän lakkauttamista ja nykyisen vanhempainpäivärahakauden pidentämistä osoittamalla kummallekin vanhemmalle muutaman kuukauden pituinen jakso, jonka ajalta päiväraha maksettaisiin tasasuuruisena, mutta sen taso olisi korkeampi kuin nykyinen kotihoidon tuen hoitoraha. Isien vapaiden käyttöä tulisi edistää myös korottamalla vanhempainpäivärahan korvaustasoa. Lisäksi työryhmä ehdottaa joustavan ja osittaisen hoitorahan yhdistämistä. Työryhmä pitää tärkeänä, että laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus varmistetaan, niin että se pystyy paremmin vastaamaan perheiden tarpeisiin.