English

Suomi

tulokset

Silmäile

Julkaisuarkisto

UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 4 / 4

Kirjat ja opinnäytteet

UTUCRIS-artikkelit

Digitoidut aineistot

Viimeksi lisätyt

Välttävää vuorovaikutusta : Vuorovaikutusta käsitteistävät metaforat äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeessa
Törmänen, Miska (2026-05-27)
Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten välttävän pistemäärän (20 p) saaneissa äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksissa esiintyvissä metaforissa käsitteistetään vuorovaikutusta. Tutkielmani aineisto koostuu autenttisessa koetilanteessa mukana olleesta aineistosta sekä 40 kirjoitustaidon kokeen vastauksesta kevään 2025 koekerralta. Olen saanut aineistooni erillisen tutkimusluvan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Tarkastelen, millaisia käsitteistyksiä aineiston ontologisissa metaforissa ja rakennemetaforissa esiintyy. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivinen kielentutkimus. Tutkielmani nojaa pitkälti Lakoffin ja Johnsonin (1980) kognitiivisen metaforateoriaan ja käsitteistämiseen (Evans 2007). Käsitteistämisellä viitataan kognitiivisessa viitekehyksessä merkityksenmuodostumisen prosesseihin, joihin yksilön aiempi ja nykyinen tieto- ja kokemuspohja vaikuttavat. Kyse on maailmanjäsennyksistä, jotka tuodaan ilmi kielen avulla. Kognitiivista semantiikkaa täydentää kieli- ja tekstitaitoihin keskittyvä koululais- ja lukiolaistutkimus. Meneltemäni on laadullinen sisältöpohjainen analyysi. Olen ensiksi erotellut aineistosta kaikki sellaiset lauseet, jossa vuorovaikutusta hahmotetaan jonkin toisen käsitteen lähdealueen kautta. Tämän jälkeen olen käynyt systemaattisesti läpi kaikki sekä koetilanteessa mukana olleessa aineistossa että varsinaisessa aineistossa esiintyneet metaforat, joita on 130, ja luokitellut metaforat erillisiin ryhmiin lähdealueiden perusteella. Tämän jälkeen olen analysoinut metaforat lähdealuettain ja kuvannut, millaisia käsitteistyksiä vuorovaikutuksesta metaforissa esiintyy. Tutkimukseni keskeisimpinä tuloksina on, että välttävän pistemäärän saaneissa kirjoitustaidon kokeen vastauksissa esiintyy monipuolisesti erilaisia metaforia sekä käsitteistyksiä. Aineistossa esiintyy Lakoffin ja Johnsonin (1980) kuvausmallin mukaisia metaforia, mutta metaforat ja käsitteistykset ovat paikoitellen vaikeatulkintaisia vastauksissa esiintyvän puutteellisen kielentämisen taidon vuoksi. Esimerkiksi verbien harjoitella ja harjoittaa välinen ero ei vaikuta olevan vastauksissa selvä. Vaikka vastauksissa ilmenevät metaforat ovat monipuolisia, ne jäävät usein merkitykseltään hyvin avoimiksi ja lukijan on vaikea hahmottaa niiden merkitystä, kuten esimerkissä ihminen menettää vuorovaikutuksensa muihin ihmisiin ja muuhun maailmaan. Metaforien epäselvyyden vuoksi myös niistä ilmikäyviä käsitteistyksiä on ollut haastellista analysoida. Tulokseni asettuvat sujuvasti osaksi lukiolaisten äidinkielen taitojen tutkimusta: aineistostani esiin nousevat kielentämisongelmat osoittavat puutteita Makkonen-Craigin (2011) kuvaamissa kieliopillisessa ja kognitiivisessa kompetenssissa. Tutkimukseni valottaa, millaista on myös kirjoitustaidon kokeen arviointikriteereissä kuvattu puutteellinen ajatusten kielentämisen kyky.
Näytä hyvältä, tienaa paremmin? : Ulkonäön hyödyntämisen hyväksyttävyys suomalaisessa työelämässä
Nurmi, Julia (2026-05-26)
Pro gradu -tutkielma
Ulkonäöllä on merkitystä työmarkkinoilla, joilla työntekijöitä arvioidaan osaamisen lisäksi erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen odotusten kautta. Ulkonäköön liitetään oletuksia työntekijän osaamisesta, uskottavuudesta ja sopivuudesta. Ulkonäkö toimii siten statussignaalina, jonka kautta yksilölle rakentuu joko etua tai haittaa työmarkkinoilla. Tämä pro gradu -tutkielma analysoi suomalaisten asenteita ulkonäön hyödyntämiseen työelämässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka hyväksyttävänä ulkonäön käyttämistä pidetään palkkatulojen saavuttamiseksi sekä miten näkemykset eroavat sukupuolen ja ulkonäöstä saadun hyödyn kokemusten mukaan. Aineistona käytetään Arkielämä ja ulkonäkö -kyselyaineistoa (2016), joka on kerätty Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa. Kyselyssä oli mukana ulkonäköä ja palkkaa koskevia väittämiä, jotka koskevat sukupuolittunutta hyväksyttävyyttä sekä ulkonäöstä hyötyneiden kokemuksellisuutta. Aineistoa analysoitiin hyödyntämällä kuvailevia menetelmiä ja lineaarista regressioanalyysiä, joiden avulla tarkasteltiin ulkonäön merkityksiä ja odotuksia sukupuolten välisessä vertailussa. Tutkielman tulosten mukaan ulkonäöstä koettu hyötykokemus on merkitsevästi yhteydessä ulkonäön käytön hyväksyttävyyteen: vastaajat, joka olivat kokeneet hyötyneensä ulkonäöstään työelämässä, suhtautuivat ulkonäön hyödyntämiseen hyväksyvämmin kuin muut vastaajat. Miesten ja naisten mielipiteissä ei ollut eroja, mutta tulosten mukaan arvioinnin kohteella oli merkitystä: miehiä koskeva väite ulkonäön hyödyntämisen hyväksyttävyydestä sai korkeammat arviot. Lisäksi naiset arvioivat muita naisia kriittisemmin ulkonäön hyödyntämisen osalta. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan naiset paheksuvat enemmän muita naisia kuin miehiä työorganisaatioissa. Tuloksia voidaan selittää myös laajemmin esimerkiksi Cecilia Ridgewayn (2001) statusrakennusteorian kautta, joka selittää, kuinka ulkonäön perusteella tehdään oletuksia yksilön pätevyydestä ja asemasta. Tutkielma osoittaa, että ulkonäköön liittyvät käsitykset ovat moniulotteisia ja osin ristiriitaisia. Suomalainen meritokraattinen ihanne on ristiriidassa ulkonäön hyödyntämisen kanssa, koska palkitsemisen tulisi perustua yksinomaan osaamiseen. Kuitenkin ulkonäkö saa painoarvoa työelämässä, vaikka se ei suoraan liittyisi itse työhön. Ulkonäköön liittyvät arviot eivät kuvaa ainoastaan yksilöiden käsityksiä, vaan heijastavat myös laajempia sosiaalisia rakenteita. Tutkielman tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota organisaatioiden tiedostettuihin ja tiedostamattomiin arviointikriteereihin. Syrjivien käytäntöjen purkamiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi on keskeistä tarkastella kriittisesti niitä rakenteita, joiden kautta eriarvoisuus rakentuu ja uusiutuu.
From Fairytale to Scandal: A Feminist Critical Discourse Analysis of Gendered Media Representations in Princess Mako’s Marriage
Hirose, Sayu (2026-05-18)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
This thesis examines how four Japanese weekly magazines (Josei Jishin, Shūkan Josei, Josei Seven, and Shūkan Bunshun) constructed gendered representations in the marriage controversy of Princess Mako and Kei Komuro between 2017 and 2025. This study uses the Feminist Critical Discourse Analysis method (FCDA) proposed by Lazar (2005) to analyze 64 articles, which are divided into four periods: the Fairytale period (May to December 2017), the Turning Point period (December 2017), the Attack period (January 2018 to October 2021) and the Aftermath period (November 2021 to 2025). The study examines the images of three social actors under three intertwined gender ideologies. Kayo Komuro is interpreted under the ideological framework of ryōsai kenbo (good wife, wise mother) and its related figure of kyōiku mama. The image of Kei Komuro is judged by the hegemonic masculinity model of the postwar salaryman, while Princess Ayako's husband, Kei Moriya, shows the ideal image of an imperial spouse, in stark contrast. The image of Princess Mako is interpreted through the expectation of imperial femininity, among which obedience, respectability and public duty above private desire constitute moral standards. Two main patterns emerged from the analysis. First of all, the same characteristic was given the opposite moral meaning at different times. Maternal sacrifice has become greed, deep affection has become emotional blindness, and the closeness between son and mother has become unhealthy dependence. The behavior itself remains basically unchanged in different periods, but the discourse framework has changed. This suggests that the magazines' judgment is made through gender ideology, and with the advancement of the narrative, familiar behavior is given a new meaning. Secondly, these three gender ideologies constitute an interrelated network of evaluation. The image of Kayo was used to weaken Kei's masculinity, Kei's economic difficulties were used to question Mako's judgment, and Mako's choice was used to criticize the motherhood of Crown Princess Kiko. Therefore, a marriage has been transformed into a broader field to reproduce the patriarchal gender order in contemporary Japan. This study contributes to FCDA research by applying the FCDA framework to a non-Western institutional context. It also reveals how Japanese weekly magazines participate in the symbolic policing of gender norms through long-term coverage of imperial daughters.
Välttämätön uudistus vai tehotonta tulipalojen sammuttelua? : Mediakeskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle vuosina 2013–2020 Ylen ja Opettaja-lehden aineistoissa
Lehtinen, Lotta (2026-05-11)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
Pro gradu -tutkielmassa analysoidaan oppivelvollisuuden laajentamiseen toiselle asteelle liittynyttä mediakeskustelua vuosina 2013–2020. Tutkimuskysymysten avulla tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten oppivelvollisuuden poliittinen valmistelu valittujen lähdeaineistojen mukaan eteni sekä sitä, millaisia puoltavia ja vastustavia argumentteja uudistuksesta aikarajauksen sisällä esitettiin. Tutkielman pyrkimyksenä on ollut saavuttaa kokonaiskuva niin poliittisen keskustelun painotuksista kuin koulutussektorin ja muiden sidosryhmien näkökannoista mahdollista oppivelvollisuuslain uudistumista koskien. Tutkielmassa oppivelvollisuuden laajentamista tarkastellaan tavoitteiden, lakiesityksen valmistelun, rajaamisen ja toteuttamisen sekä toisen asteen maksuttomuuden näkökulmista. Analysoitavaksi media-aineistoksi tutkielmassa valikoituivat Yleisradion verkkomateriaalit ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n julkaisemat Opettaja-lehdet vuosilta 2013–2020. Ylen aineistot tarjoavat tutkielmalle laaja-alaisen tarkastelunäkökulman siitä, miten lakiesityksen poliittinen valmistelu eteni aikarajauksen puitteissa. Ylen aineistoista välittyi myös monipuolisesti eri sidosryhmien näkökulmia uudistusta koskien. Opettaja-lehdissä koulutussektorin näkemykset oppivelvollisuuden uudistamisesta huomioitiin Ylen materiaaleja perustellummin. Lähdeaineistojen analysoinnissa on hyödynnetty joustavia metodivalintoja. Kokonaisuudessaan analyysi pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin, jossa aineiston luokittelu toteutettiin tutkimusprosessin aikana. Sisällönanalyysia tukemassa tutkielmassa hyödynnettiin myös vertailevaa tutkimusta, diskurssianalyysia ja kontekstualisointia. Keskeisimmiksi oppivelvollisuuden uudistamisen tavoitteiksi media-aineiston perusteella nousivat syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja työelämämuutoksiin vastaaminen. Niin poliittisella kentällä kuin muissakin sidosryhmissä tavoitteisiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta media-aineistoista välittyi erimielisyyksiä siitä, olisiko oppivelvollisuuden laajentaminen hyödyllisin tapa edistää eriteltyjä tavoitteita. Poliittisessa valmistelussa ja argumentoinnissa välittyi läpi tarkasteluajanjakson selkeä oikeisto-vasemmisto-jakolinja. Tutkimustulosten mukaan koulutussektorilla uudistukseen suhtauduttiin vaihtelevasti. OAJ kannatti läpi tarkastelujakson oppivelvollisuuden laajentamista, mutta lakiluonnosten sisällöistä etujärjestö esitti media-aineistoissa toistuvasti kritiikkiä. Myös yksittäisten opettajien kannanotoista välittyi huoli uudistuksen vaikutuksista kouluarkeen ja sen resurssointiin. Läpi tarkasteluajanjakson uudistuksen budjetointi olikin tutkimustulosten mukaan yksi keskeisimmistä kritiikin kohteista. Maksuttomuuden yhteydessä korostettiin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, mutta samalla vastustusta herättivät resurssoinnin varmistaminen sekä kuntien valmiiksi haastava taloudellinen tilanne. Ajanjakson aikana poliittiset toimijat ja eri sidosryhmät eivät saavuttaneet konsensusta uudistuksen kustannusarviosta ja sen sisällöstä.
Tapaamisoikeuden rajoittaminen : Tapaamisten poisto, valvonta ja tukeminen oikeusohjeina ja oikeuskäytännössä
Åkerblad, Linda (2026-05-21)
Pro gradu -tutkielma
Tämä tutkielma tarkastelee edellytyksiä rajoittaa lapsen ja vanhemman välistä tapaamisoikeutta poistamalla tapaamiset tai rajoittamalla tapaamisia valvonnalla ja tukemisella. Tapaamisoikeuden poisto sekä tapaamisten valvonta ja tukeminen ovat merkittäviä puuttumisia lapsen ja vanhemman perhe-elämän suojaan. Tutkielmassa tarkastelen rajoitusten edellytyksiä empiirisen tutkimuksen sekä lainopin avulla oikeuskäytännön, lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden näkökulmista. Tarkoitukseni on tutkia millä edellytyksillä ja millaisissa tilanteissa tapaamisoikeuden rajoittaminen on nähty perusteltuna oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Lisäksi selvitän millainen raja tapaamisoikeuden poiston ja tapaamisten valvonnan välillä vallitsee. Tutkin tyyppitapaus-ajattelun avulla erilaisia faktapremissejä ja niiden vaikutusta tuomioistuimen päätöksiin kokoamassani empiirisessä aineistossa. Keskeisimmät havaintoni ovat, että tapaamisoikeus on poistettu oikeuskäytännössä lähinnä perheväkivallan, äärimmäisen epäasiallisen puheen ja käytöksen, vakavan rikoksen tai vanhemman oman vaatimuksen vuoksi. Oikeuskäytännössä lapsen vastustus on tärkeä edellytys tapaamisoikeuden poistolle. Tuomioistuin poistaa tapaamisoikeuden äärimmäisen harvoin. Tapaamisten rajoittaminen valvonnalla ja tukemisella on myös rajoittunut oikeuskäytännössä vakaviin tilanteisiin ja tapaamisoikeuden rajoituskynnys on hyvin korkea. Oikeuskäytännössä erityisen vaihteleva linja on väkivallan vaikutuksessa tapaamisoikeuteen. Suositan, että tapaamisoikeuden poistosta tulisi säätää lain tasolla.

Turun yliopiston kirjasto
Turun yliopisto

julkaisut@utu.fi
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Evästeasetukset