Vammaisen henkilön toimijuuden rakentuminen arjessa
Tuura, Ronja (2024-09-17)
Vammaisen henkilön toimijuuden rakentuminen arjessa
(17.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091873691
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091873691
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen vammaisen henkilön toimijuutta. Tutkin toimijuuden kokemusta ja rakentumista ableististen kokemusten kautta, ja kuinka muiden ihmisten toiminta voi vaikuttaa subjektiiviseen toimijuuden kokemukseen. Teoreettisena viitekehyksenä aihetta taustoittaa muun muassa Simo Vehmaan vammaisuuden sosiaalinen malli ja Glen Elderin sekä Emirbayerin ja Mischen toimijuuden määritelmät. Tarkemmin tutkimuskysymyksissäni kysyn: Millä tavoin vammaisten henkilöiden kertomuksissa ableismi ilmenee arkisissa tilanteissa? Ja miten kuvattu ableismi heijastuu vammaisten henkilöiden toimijuuteen?
Aineistona toimi valmiista aineistosta Ohipuhumisen kokemukset vammaisen henkilön arjessa 2023 (Kakkonen, 2023) 26 eri ikäisen henkilön kertomukset ohipuhumisen kokemuksista. Näistä kertomuksista valikoitui katkelmia, jotka erityisesti vastasivat tutkimukseni aihetta. Katkelmat on analysoitu teoriaohjaavalla laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksiksi selviää, että vammaiset henkilöt kohtaavat erityisesti asiakaspalvelutilanteissa ableistisia oletuksia ja ohittavaa puhumista, ja tästä voi herätä tuntemus, ettei saa tai kykene hoitamaan omia asioitaan itse. Kohdattu ableismi heijastuu toimijuuteen, sillä sosiaalinen ympäristö, eli tässä tapauksessa kuvatut vuorovaikutustilanteet, aiheuttavat tunteen rajallisista toiminnan mahdollisuuksista ja taidoista. Positiiviset vuorovaikutuskohtaamiset tai onnistumiset omassa työssä sen sijaan vahvistavat kokemusta omasta toimijuudesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että muiden ihmisten toiminnalla ja suhtautumisella on merkitystä siihen, kokeeko vammainen henkilö itsensä merkittäväksi, yhteenkuuluvaksi ja yhdenvertaiseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tutkimuksesta ilmenee myös toiveita tietoisuuden lisäämiseksi, jotta kohtaamiset sujuisivat paremmin.
Aineistona toimi valmiista aineistosta Ohipuhumisen kokemukset vammaisen henkilön arjessa 2023 (Kakkonen, 2023) 26 eri ikäisen henkilön kertomukset ohipuhumisen kokemuksista. Näistä kertomuksista valikoitui katkelmia, jotka erityisesti vastasivat tutkimukseni aihetta. Katkelmat on analysoitu teoriaohjaavalla laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksiksi selviää, että vammaiset henkilöt kohtaavat erityisesti asiakaspalvelutilanteissa ableistisia oletuksia ja ohittavaa puhumista, ja tästä voi herätä tuntemus, ettei saa tai kykene hoitamaan omia asioitaan itse. Kohdattu ableismi heijastuu toimijuuteen, sillä sosiaalinen ympäristö, eli tässä tapauksessa kuvatut vuorovaikutustilanteet, aiheuttavat tunteen rajallisista toiminnan mahdollisuuksista ja taidoista. Positiiviset vuorovaikutuskohtaamiset tai onnistumiset omassa työssä sen sijaan vahvistavat kokemusta omasta toimijuudesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että muiden ihmisten toiminnalla ja suhtautumisella on merkitystä siihen, kokeeko vammainen henkilö itsensä merkittäväksi, yhteenkuuluvaksi ja yhdenvertaiseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tutkimuksesta ilmenee myös toiveita tietoisuuden lisäämiseksi, jotta kohtaamiset sujuisivat paremmin.