NPM talousteorian ilmeneminen Petteri Orpon hallitusohjelman koulutuspoliittisissa linjauksissa

Abstract

Tutkielman aiheena on, miten NPM eli uusi julkisjohtamisen oppi (eng. New Public Management), ilmenee Petteri Orpon hallitusohjelman koulutuspoliittisissa linjauksissa. Tutkielmani aineistona on Orpon hallitusohjelman luku 5, Osaava Suomi, pois lukien viimeinen luku “Kulttuuri, liikunta ja nuoret”. Lisäksi aineistona käytän valtioneuvoston lakiesityksiä, jotka on laadittu Orpon hallitusohjelman perusteella. Tarkoituksena on tutkia, miten ja missä määrin NPM:n periaatteita ilmenee Orpon hallitusohjelman linjauksissa ja konkreettisissa toimissa. On tärkeää ymmärtää, mitkä intressit ja arvot ohjaavat koulutuspoliittista päätöksentekoa. Koulutuspolitiikassa tehdään valintoja, joiden seuraukset näkyvät suoraan lasten ja nuorten elämässä.

Tutkielmani on pääosin laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tutkimus on myös kvantitatiivinen, koska lasken NPM periaatteiden ilmenemisen määrän. Aineiston analyysiä ohjaavana teoriana on NPM (New Public Management), minkä tärkeimpänä lähdeteoksena käytin historian tutkija Ville Yliaskan (2014) kirjaa Tehokkuuden toiveuni. NPM on poliittinen talousteoria, jonka tavoitteena on julkisen sektorin tehostaminen ja yksityistäminen. Analyysin pohjalta muodostin neljä eri tuloskokonaisuutta, jotka nimesin otsikoilla: yksityistäminen, markkinaistaminen, resurssivallankäyttö ja julkisen sektorin pienentäminen. Hallituksen linjauksia ja konkreettisia toimia poimin asettamieni kriteerien mukaisesti 59 kpl, joista 33:ssa ilmenee NPM:n periaatteita. Orpon hallitusohjelman luvuissa “Toinen aste” ja “Tiede ja korkeakoulutus” esiintyy eniten NPM:n piirteitä. Lähes kaikista näiden lukujen linjauksista on lakiesitykset, joista on lausuntokierrokset pidetty. Ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen kohdistuu eniten NPM:n periaatteiden mukaisia toimenpiteitä, kuten erilaisiin indikaattoreihin perustuvaa tulosohjausta ja rahoitusleikkauksia.