Supporting the spirituality of older people with dementia in their caring and living environments
Juudin, Kristiina (2024-11-01)
Supporting the spirituality of older people with dementia in their caring and living environments
Juudin, Kristiina
(01.11.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9902-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9902-6
Tiivistelmä
Supporting spirituality is essential to high-quality nursing care of older people with dementia. The aim of this study was to achieve a comprehensive understanding of supporting the spirituality of older people living with dementia in their caring and living environments. First, a narrative literature review on spiritual support of older people living with dementia was conducted. Secondly, in two hermeneutic-phenomenological interview studies the lived experiences of nurses (n=17) and older people (n=10) together with their family members (n=9) were inquired. In the latter sub-study, spiritual-supportive caring and living environment was analysed utilising photo-elicitation. A total of 75 photographs were included in the analysis.
Results revealed that supporting the spirituality of older people living with dementia was concerned with supporting religious activity, enabling connections, nurses’ reflections on their own spirituality, and nonverbal communication. From the perspective of nurses, supporting the spirituality of older people living with dementia was seen as understanding their spirituality within a framework of person-centeredness and individuality. Spiritual needs were met by approaching people with dementia as valuable humans as well as supporting their personal philosophy of life. According to the experiences of the older people living with dementia and their family members, their personalised spirituality can be supported through four elements of spirituality: religion, meaningful relationships, nature, and arts. Personal sense of meaning was central to experiences of spiritual support. Spirituality was seen as a continuum of human life, manifested through caring and living environment even when older person living with dementia was unable to express it. The experiences of the nursing environment that supports spirituality were summarized into three questions: "Where do I belong?", "What remains of me in the world?" and "Where am I going?" Caring and living environment that supports spirituality seeks answers to these questions together with older people with dementia, their family members, significant others, and nursing professionals.
A descriptive theory of supporting the spirituality of older people with dementia in their caring and living environments was derived from this study. This may improve the nursing care of older people with dementia by considering their spiritual needs. Ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukeminen heidän hoito- ja elinympäristöissään
Henkisyyden tukeminen on keskeistä laadukkaassa ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää henkisyyden tukemista ikääntyneiden muistisairaiden hoitoympäristöissä. Aluksi toteutettiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemisesta. Seuraavaksi toteutettiin kaksi hermeneuttis-fenomenologista haastattelututkimusta, joissa selvitettiin hoitohenkilökunnan (n=17), ikääntyneiden muistisairaiden (n=10) ja heidän läheistensä (n=9) kokemuksia. Lopuksi analysoitiin henkisyyttä tukevaa hoitotyön ympäristöä hyödyntäen valokuvausmenetelmää. Analyysiin sisällytettiin yhteensä 75 valokuvaa.
Henkisyyden tukeminen ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä on uskonnollisen toimijuuden tukemista, yhteyden mahdollistamista, hoitajien oman henkisyyden reflektointia ja sanatonta viestintää. Hoitajat tunnistavat ikääntyneiden muistisairaiden henkisiä tarpeita sekä sanallisen että sanattoman viestinnän kautta ja perehtymällä ikääntyneiden muistisairaiden henkiseen ja hengelliseen taustaan. Henkisiin tarpeisiin vastaaminen merkitsee ikääntyneen muistisairaan kohtaamista arvokkaana ihmisenä sekä hänen henkilökohtaisen elämänfilosofiansa tukemista hoitotyössä. Henkisyyttä voidaan tukea hoitotyössä yksilöllisesti eri elementtien kautta. Näitä elementtejä ovat uskonto, merkitykselliset ihmissuhteet, luonto ja taide. Henkilökohtainen tarkoituksen ja merkityksen tunne on keskeistä henkisen tuen kokemuksissa. Henkisyys nähtiin ihmiselämän jatkumona, joka ilmenee ympäristön kautta silloinkin, kun ikääntynyt muistisairas ei kykene itse ilmaisemaan sitä. Ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemukset henkisyyttä tukevasta hoitotyön ympäristöstä tiivistettiin kolmeen eksistentiaaliseen kysymykseen: "Mihin minä kuulun?", "Mitä minusta jää jäljelle?" ja "Minne minä olen menossa?" Henkisyyttä tukeva hoitotyön ympäristö etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä ikääntyneen muistisairaan ihmisen, hänen läheistensä ja muiden hänen hoitoonsa osallistuvien kanssa.
Tutkimuksen pohjalta luotiin kuvaileva teoria ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemisesta heidän elin- ja hoitoympäristössään. Tämä voi edistää ikääntyneiden muistisairaiden henkisten tarpeiden huomioimista hoitotyössä.
Results revealed that supporting the spirituality of older people living with dementia was concerned with supporting religious activity, enabling connections, nurses’ reflections on their own spirituality, and nonverbal communication. From the perspective of nurses, supporting the spirituality of older people living with dementia was seen as understanding their spirituality within a framework of person-centeredness and individuality. Spiritual needs were met by approaching people with dementia as valuable humans as well as supporting their personal philosophy of life. According to the experiences of the older people living with dementia and their family members, their personalised spirituality can be supported through four elements of spirituality: religion, meaningful relationships, nature, and arts. Personal sense of meaning was central to experiences of spiritual support. Spirituality was seen as a continuum of human life, manifested through caring and living environment even when older person living with dementia was unable to express it. The experiences of the nursing environment that supports spirituality were summarized into three questions: "Where do I belong?", "What remains of me in the world?" and "Where am I going?" Caring and living environment that supports spirituality seeks answers to these questions together with older people with dementia, their family members, significant others, and nursing professionals.
A descriptive theory of supporting the spirituality of older people with dementia in their caring and living environments was derived from this study. This may improve the nursing care of older people with dementia by considering their spiritual needs.
Henkisyyden tukeminen on keskeistä laadukkaassa ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää henkisyyden tukemista ikääntyneiden muistisairaiden hoitoympäristöissä. Aluksi toteutettiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemisesta. Seuraavaksi toteutettiin kaksi hermeneuttis-fenomenologista haastattelututkimusta, joissa selvitettiin hoitohenkilökunnan (n=17), ikääntyneiden muistisairaiden (n=10) ja heidän läheistensä (n=9) kokemuksia. Lopuksi analysoitiin henkisyyttä tukevaa hoitotyön ympäristöä hyödyntäen valokuvausmenetelmää. Analyysiin sisällytettiin yhteensä 75 valokuvaa.
Henkisyyden tukeminen ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä on uskonnollisen toimijuuden tukemista, yhteyden mahdollistamista, hoitajien oman henkisyyden reflektointia ja sanatonta viestintää. Hoitajat tunnistavat ikääntyneiden muistisairaiden henkisiä tarpeita sekä sanallisen että sanattoman viestinnän kautta ja perehtymällä ikääntyneiden muistisairaiden henkiseen ja hengelliseen taustaan. Henkisiin tarpeisiin vastaaminen merkitsee ikääntyneen muistisairaan kohtaamista arvokkaana ihmisenä sekä hänen henkilökohtaisen elämänfilosofiansa tukemista hoitotyössä. Henkisyyttä voidaan tukea hoitotyössä yksilöllisesti eri elementtien kautta. Näitä elementtejä ovat uskonto, merkitykselliset ihmissuhteet, luonto ja taide. Henkilökohtainen tarkoituksen ja merkityksen tunne on keskeistä henkisen tuen kokemuksissa. Henkisyys nähtiin ihmiselämän jatkumona, joka ilmenee ympäristön kautta silloinkin, kun ikääntynyt muistisairas ei kykene itse ilmaisemaan sitä. Ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemukset henkisyyttä tukevasta hoitotyön ympäristöstä tiivistettiin kolmeen eksistentiaaliseen kysymykseen: "Mihin minä kuulun?", "Mitä minusta jää jäljelle?" ja "Minne minä olen menossa?" Henkisyyttä tukeva hoitotyön ympäristö etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä ikääntyneen muistisairaan ihmisen, hänen läheistensä ja muiden hänen hoitoonsa osallistuvien kanssa.
Tutkimuksen pohjalta luotiin kuvaileva teoria ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemisesta heidän elin- ja hoitoympäristössään. Tämä voi edistää ikääntyneiden muistisairaiden henkisten tarpeiden huomioimista hoitotyössä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]