Heart rate variability in young adults - Reference values and associations with cardiometabolic risk factors and vascular properties. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study.
Koskinen, Tuomas (2014-11-14)
Heart rate variability in young adults - Reference values and associations with cardiometabolic risk factors and vascular properties. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study.
(14.11.2014)
Annales Universitatis Turkuensis D 1134 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5854-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5854-2
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Background: The function of the autonomic nervous system (ANS) can be evaluated with heart rate variability (HRV). Decreased HRV is associated with aging, the male sex, increased heart rate, and overall increased cardiometabolic risk. It has been hypothesized that early atherosclerotic vascular changes and ANS function are related.
Aims: The aims were to assess reference values on HRV in young adults, and examine associations with HRV and cardiometabolic risk factors and metabolic syndrome (MetS) and to study relations between HRV and ultrasonographically measured vascular properties.
Participants and methods: The present thesis is part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. The thesis is based on the follow-up study in 2001, when the study individuals were 24-39 years of age. HRV data were available on 1 956 individuals.
Results: HRV was inversely associated with age and heart rate (for all p<0.001). Highfrequency HRV (HF) was higher, and low-frequency HRV (LF) lower in women than men (p<0.0001 for both). MetS was associated with 11% decreased HF and 12% increased LF/HF-ratio in women, and 8% decreased HF and 4% increased LF/HF-ratio in men. Carotid artery distensibility was independently associated with HF and total HRV (for both p<0.05).
Conclusions: The reference values in young adults were generated. Decreased HRV was associated with age, the male sex and increased heart rate. Women had higher HF and lower LF variability than men. MetS was related to decrease in HRV. The observed associations between carotid elasticity and HRV, supports the hypothesis that reduction in carotid elasticity may lead to decrease in autonomic cardiac control. Sydämen sykevaihtelu nuorilla aikuisilla – viitearvot ja yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä varhaisiin valtimomuutoksiin
Tausta: Autonomisen hermoston toimintaa voidaan arvioida mittaamalla sydämen syketaajuudessa tapahtuvaa jaksoittaista vaihtelua, sydämen sykevaihtelua. Vähentynyt sydämen sykevaihtelu on sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Sykevaihtelun väheneminen liittyy ikääntymiseen, miessukupuoleen ja kiihtyneeseen sydämen syketaajuuteen sekä useisiin valtimotaudin riskitekijöihin. Varhaisten valtimotautimuutosten sekä autonomisen hermoston toiminnan välillä on aiemmin esitetty olevan yhteys, jota voidaan tutkia sykevaihtelun ja ultraäänellä mitattujen varhaisten valtimomuuttujien avulla.
Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli luoda sykevaihtelun viitearvot nuorille aikuisille sekä tutkia sykevaihtelun yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään sekä selvittää onko varhaisilla valtimomuutoksilla yhteyttä sydämen autonomiseen säätelyyn.
Menetelmät: Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät – tutkimusta ja perustuu vuonna 2001 toteutettuun seurantatutkimukseen, jolloin tutkittavat olivat iältään 24–39 vuotta. Tutkimukseen oli käytettävissä 1 956 tutkimushenkilön sykevaihtelumittaukset.
Tulokset: Kaikki sykevaihtelun muuttujat olivat yhteydessä tutkittavien ikään ja syketaajuuteen (molemmilla p<0.001). Naisilla korkeataajuuksinen sykevaihtelu oli miehiä runsaampaa (p<0.0001) ja matalataajuuksinen sykevaihtelu vähäisempää (p<0.0001). Metaboliseen oireyhtymään liittyi vähentynyt matalataajuuksinen sykevaihtelu (-11% naisilla ja -8% miehillä). Kaulavaltimon elastisuus oli itsenäisesti yhteydessä sydämen sykevaihteluun (p<0.05).
Johtopäätökset: Tutkimuksessa luotiin sykevaihtelun viitearvot terveille aikuisille. Sykevaihteluun vaikuttivat voimakkaimmin ikä, sukupuoli sekä syketaajuus. Metaboliseen oireyhtymään liittyi merkittävästi vähentynyt sykevaihtelu. Valtimoiden seinämän jäykistyminen saattaa olla yksi mekanismi sydämen autonomisen säätelyn muutosten taustalla.
Aims: The aims were to assess reference values on HRV in young adults, and examine associations with HRV and cardiometabolic risk factors and metabolic syndrome (MetS) and to study relations between HRV and ultrasonographically measured vascular properties.
Participants and methods: The present thesis is part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. The thesis is based on the follow-up study in 2001, when the study individuals were 24-39 years of age. HRV data were available on 1 956 individuals.
Results: HRV was inversely associated with age and heart rate (for all p<0.001). Highfrequency HRV (HF) was higher, and low-frequency HRV (LF) lower in women than men (p<0.0001 for both). MetS was associated with 11% decreased HF and 12% increased LF/HF-ratio in women, and 8% decreased HF and 4% increased LF/HF-ratio in men. Carotid artery distensibility was independently associated with HF and total HRV (for both p<0.05).
Conclusions: The reference values in young adults were generated. Decreased HRV was associated with age, the male sex and increased heart rate. Women had higher HF and lower LF variability than men. MetS was related to decrease in HRV. The observed associations between carotid elasticity and HRV, supports the hypothesis that reduction in carotid elasticity may lead to decrease in autonomic cardiac control.
Tausta: Autonomisen hermoston toimintaa voidaan arvioida mittaamalla sydämen syketaajuudessa tapahtuvaa jaksoittaista vaihtelua, sydämen sykevaihtelua. Vähentynyt sydämen sykevaihtelu on sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Sykevaihtelun väheneminen liittyy ikääntymiseen, miessukupuoleen ja kiihtyneeseen sydämen syketaajuuteen sekä useisiin valtimotaudin riskitekijöihin. Varhaisten valtimotautimuutosten sekä autonomisen hermoston toiminnan välillä on aiemmin esitetty olevan yhteys, jota voidaan tutkia sykevaihtelun ja ultraäänellä mitattujen varhaisten valtimomuuttujien avulla.
Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli luoda sykevaihtelun viitearvot nuorille aikuisille sekä tutkia sykevaihtelun yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään sekä selvittää onko varhaisilla valtimomuutoksilla yhteyttä sydämen autonomiseen säätelyyn.
Menetelmät: Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät – tutkimusta ja perustuu vuonna 2001 toteutettuun seurantatutkimukseen, jolloin tutkittavat olivat iältään 24–39 vuotta. Tutkimukseen oli käytettävissä 1 956 tutkimushenkilön sykevaihtelumittaukset.
Tulokset: Kaikki sykevaihtelun muuttujat olivat yhteydessä tutkittavien ikään ja syketaajuuteen (molemmilla p<0.001). Naisilla korkeataajuuksinen sykevaihtelu oli miehiä runsaampaa (p<0.0001) ja matalataajuuksinen sykevaihtelu vähäisempää (p<0.0001). Metaboliseen oireyhtymään liittyi vähentynyt matalataajuuksinen sykevaihtelu (-11% naisilla ja -8% miehillä). Kaulavaltimon elastisuus oli itsenäisesti yhteydessä sydämen sykevaihteluun (p<0.05).
Johtopäätökset: Tutkimuksessa luotiin sykevaihtelun viitearvot terveille aikuisille. Sykevaihteluun vaikuttivat voimakkaimmin ikä, sukupuoli sekä syketaajuus. Metaboliseen oireyhtymään liittyi merkittävästi vähentynyt sykevaihtelu. Valtimoiden seinämän jäykistyminen saattaa olla yksi mekanismi sydämen autonomisen säätelyn muutosten taustalla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2895]