Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle

Abstract

Tutkimuksen aiheena on kättely suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä kättely on suomalaisille tutkimusajankohtana merkinnyt.

Kättelyä suomalaisessa tapakulttuurissa on tarkasteltu muistitietoaineiston avulla.Ensisijainen aineisto sisältää kättelyyn liittyviä ajatuksia ja kokemuksia yli tuhannelta suomalaiselta. Aineiston käsittely ei kuitenkaan perustu niiden määrälliseen tutkimiseen, vaan tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusotetta, jonka ytimessä on merkitysten tulkinta.

Väitöskirjassa kättelyä lähestytään kulttuurihistoriallisena, monitasoisena ilmiönä, josta on erotettavissa kestoltaan eripituisia historiallisuuden tasoja. Myös väitöskirjan rakenne seuraa tätä historiallisen monikerroksellisuuden ajatusta. Ensiksi kättelystä on erotettavissa biologiaan perustuva niin kutsuttu syvän historian taso, joka tekee kättelystä merkityksellisen luottamuksellisten suhteiden ja yhteistoiminnan alueella. Toiseksi kättelystä voidaan erottaa rakenteiden tasolla ilmenevä ja hitaasti muuttuva tapakulttuurin taso. Mutta vaikka tapakulttuurin säännöt osaltaan vaikuttavat siihen, miten henkilö tietyssä tilanteessa käyttäytyy, on toimija kättelytilanteessa kuitenkin valintoja tekevä yksilö. Kolmas tutkimuksessa erotettu taso onkin tapahtumahetken taso, jolla historiallinen toimija suorittaa valintojaan oman henkilöhistoriansa ja elämänkokemuksensa avulla.

Historialliseen monikerroksellisuuteen liittyvän ajattelun kautta tutkimus osoittaa kättelyn monisyiseksi ilmiöksi, joka vaikuttaa inhimilliseen vuorovaikutukseen olennaisella tavalla. Tutkimusote myös nivoo ihmisen kehityshistorian opittuun tapakulttuuriin sekä tapahtumahetken aktiiviseen kättelytoimijuuteen. Tuloksista voidaan päätellä, ettei kättely ole suomalaisille merkityksetön toiminto, vaan tärkeä sosiaalinen väline, jonka syvempi ymmärtäminen vaatii kaikkien historiallisten tasojen tarkastelua. Eri historian kerrokset voivat olla yksittäisessä kättelytapahtumassa kaikki läsnä.

Julkisessa keskustelussa kättely on ollut esillä epähygieenisyytensä vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessa pohditaan myös kättelyn suhdetta mikrobien leviämiseen. Tutkimus osoittaa, että kättelyllä on kahtalaisia turvallisuuteen liittyviä merkityksiä: toisaalta se on lääketieteellinen riski, mutta toisaalta se saa sellaisia tapoihin ja hyvinvointiin liittyviä merkityksiä kuten yhteisöllisyys ja luottamus. Pohdittaessa kättelyn ja käsihygienian suhdetta tulevaisuudessa nämä seikat tulisi tiedostaa ja tuoda selkeästi esiin.

Handshake and its meanings in Finnish customs from the 19th century to the 21st century

This dissertation studies the gesture of handshake in the Finnish customs from the 19th century to the 21st century. The aim of this research has been to study what the gesture of handshake has meant for Finns during the research period. In this dissertation, shaking hands in the Finnish customs has been studied by means of oral history material, collected through questionnaires. Although the primary research material consists of the total amount of 1043 informants, the methodological emphasis of this dissertation is on qualitative research. The study draws on ethnography and the interpretation of meanings.

The main theoretical approach is concerned with cultural history. In this study handshake is seen as a multi-layered phenomenon. Within this framework, the study consists of three main chapters. The first main chapter analyses handshake as a phenomenon related to the so-called deep history of humans; in other words, the significance of shaking hands to confidential relations and collaboration. The second main chapter is concerned with the Finnish customs occurring on the structural level. It focuses on manners and the role of handshake in it. In the third main chapter, handshake is analysed on the basis of the idea of individual time level; thus, handshake is regarded as a phenomenon related to a person of a given historical background, making choices based on his/her personal history and experience of life.

This research with its emphasis on the historical multiplicity indicates hand shaking to be a multidimensional phenomenon, crucially affecting human interaction. The history of handshake is formed of multiple layers of historical time.The idea of multiplicity of time integrates the humanities and the social sciences with the life sciences. The research findings suggest that shaking hands is an important social means which can be thoroughly comprehended by studying all the historical levels of which each can be present in an individual event of shaking hands today. As a result, this dissertation aims to offer deep understanding of the phenomenon of shaking hands.

In recent years, public discourses related to handshake have often included the question of handshake as a spreader of microbes. This study finds the gesture of shaking hands to be twofold in relation to the concept of security: on the one hand, shaking hands is considered a medical risk as a possible transmission pathway of pathogens. On the other hand, the gesture of shaking hands is closely related to well-being through the concepts of communality and trust. This knowledge may also be useful in the future speculation considering the relation between handshake and hand hygiene.