”Från fader till son”. Dialektutjämningen i Nagu, en fallstudie i tre generationer i en familj
Karlsson, Anne-Maj (2006)
”Från fader till son”. Dialektutjämningen i Nagu, en fallstudie i tre generationer i en familj
Karlsson, Anne-Maj
(2006)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502131594
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502131594
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma kuvailee Turunmaan saaristossa sijaitsevan ruotsinkielisen Nauvon kunnan murretta ja siinä tapahtunutta kehitystä 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvun alkuun yhdessä perheessä kolmen eri sukupolven ajalta. Tutkielmassa pohditaan myös murteiden häviämisen ja säilymisen syitä.
Materiaali koostuu kolmesta noin 45 minuutin mittaisesta haastattelusta, joissa informantit, isoisä, isä ja poika samasta perheestä, kertovat vapaasti oman elämänsä tapahtumista. Yksi haastatteluista on tehty vuonna 1977 ja kaksi muuta vuonna 2005. Informantit ovat syntyneet vuosina 1903 (k.1980), 1936 ja 1977. Haastattelut on litteroitu ja niissä esiintyviä murteellisia piirteitä on analysoitu sekä kvantitatiivisesti että joissain tapauksissa kvalitatiivisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että murteessa on tapahtunut muutoksia yleiskieltä kohti ja vahvimmat murteelliset piirteet ovat vähentyneet rajusti nuorimman informantin puheessa. Jotkut piirteet ovat jopa kadonneet kokonaan hänen puheestaan materiaalin mukaan, kun ne vielä olivat vallitsevia vanhimman informantin puheessa. Murteelliset piirteet eivät kuitenkaan ole hävinneet välittömästi, vaan vähitellen vuosikymmenien kuluessa. Erityisesti toiseksi vanhimman informantin puheessa esiintyy vaihtelua murteellisten ja yleiskielisten varianttien välillä.
Syinä murteen heikkenemiseen voidaan pitää massamedian kehittymistä, kulkuyhteyksien paranemista sekä suurempaa elinympäristöä. Nauvo oli aikaisemmin maantieteellisesti eristyneempi kunta, jossa ihmiset kävivät koulua ja työskentelivät. Nykyisin monet lähtevät muualle opiskelemaan tai muuttavat suuremmille seuduille töiden perässä. Ihmiset eivät enää samaistu samalla tavalla kotikuntaansa, ja näin myös murre heikentyy.
Materiaali koostuu kolmesta noin 45 minuutin mittaisesta haastattelusta, joissa informantit, isoisä, isä ja poika samasta perheestä, kertovat vapaasti oman elämänsä tapahtumista. Yksi haastatteluista on tehty vuonna 1977 ja kaksi muuta vuonna 2005. Informantit ovat syntyneet vuosina 1903 (k.1980), 1936 ja 1977. Haastattelut on litteroitu ja niissä esiintyviä murteellisia piirteitä on analysoitu sekä kvantitatiivisesti että joissain tapauksissa kvalitatiivisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että murteessa on tapahtunut muutoksia yleiskieltä kohti ja vahvimmat murteelliset piirteet ovat vähentyneet rajusti nuorimman informantin puheessa. Jotkut piirteet ovat jopa kadonneet kokonaan hänen puheestaan materiaalin mukaan, kun ne vielä olivat vallitsevia vanhimman informantin puheessa. Murteelliset piirteet eivät kuitenkaan ole hävinneet välittömästi, vaan vähitellen vuosikymmenien kuluessa. Erityisesti toiseksi vanhimman informantin puheessa esiintyy vaihtelua murteellisten ja yleiskielisten varianttien välillä.
Syinä murteen heikkenemiseen voidaan pitää massamedian kehittymistä, kulkuyhteyksien paranemista sekä suurempaa elinympäristöä. Nauvo oli aikaisemmin maantieteellisesti eristyneempi kunta, jossa ihmiset kävivät koulua ja työskentelivät. Nykyisin monet lähtevät muualle opiskelemaan tai muuttavat suuremmille seuduille töiden perässä. Ihmiset eivät enää samaistu samalla tavalla kotikuntaansa, ja näin myös murre heikentyy.