Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistaja Marie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismodernissa Viipurissa

Abstract

Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kuluttamista elämäntavan ja identiteetin muovaajana yhden yksilön elämän kautta. Kuluttamista tutkitaan statuskuluttamisen (conspicious consumption), tilallisuuden ja sukupuolihistorian käsitteistöä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty liikekirjeitä ja tilikirjoja, yksityistä kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja ja sanomalehtiä sekä aikalaismuistelmia. Naista lähdemateriaaleista on koottu sekä tilastollista aineistoa että kvalitatiivista, lähilukuun ja mikrohistorialliseen tutkimusotteeseen nojautuvaa tutkimusta. Tutkimus alkaa vuodesta 1799 ja päättyy 1830-luvulle, jolloin seuraava sukupolvi otti vastuun liiketoimista ja lähdeaineistossa tapahtui muutoksia kuluttamisen kirjaamisen suhteen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat statuskuluttaminen ja identiteetti. Näitä käsitteitä lähestytään Thorstein Veblenin, Norbert Eliaksen ja Pierre Bourdieun tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus käsittelee erottautumisen ja jäljittelyn tematiikkaa merkittävimpänä kuluttamisen motivaattoreina. Lisaksi tutkimus nostaa esille hyvän maun ja muodinmukaisuuden kulutusvalintojen taustalla. Statuskuluttaminen kytkeytyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuluttamisen kohteet ovat esineitä ja asioita, joita pidetään esillä seurapiireissä. Kuluttaminen tapahtuu seuraelämän ehdoilla, sen mukavoittamiseksi, aseman osoittamiseksi seurapiireissä tai sosiaalisen paineen vuoksi. Tutkimus osoittaa kotitalouden merkityksen kuluttamisen paikkana ja kohteena. Tutkimus myös osoittaa naisten toimintakentän olleen kytköksissä kotitalouden asemaan yhteisössään sekä osoittaa, että sukupuolta pitää tarkastella suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan. Tutkimus osoittaa, että Marie Hackmanin kuluttaminen muuttui ikääntymisen myötä. Aseman osoittaminen oli merkittävämpää nuorena ja aseman ollessa vielä vakiintumattomampi.

The focus of this study The House, The Mansion, The Garden. Merchant House’s Owner Marie Hackman’s Consumption Choices in Early Modern Vyborg is how one individual’s consumption choices manifests itself in lifestyle and identity. The theoretical points of view are consumption history with a special focus on conspicuous consumption, spatial history and gender history. The sources of this study are mainly from the business archives, i.e. business letters and account books, private letters, diaries and memoirs, magazines and newspapers. From these sources, I have collected quantitative data. However, I have also used close reading and microhistory when reading the qualitative materials. The studied period is from 1799 to the 1830s, when the next generation begun to take care of the business. This is a logical finishing point of this study. The main concepts I have used in this study are conspicuous consumption and identity. Where applicable, I have used Thorstein Veblen’s, Norbert Elias’ and Pierre Bourdieu’s theories. I have pointed out that the emulation and differentiation were the main motivation behind the consumption choices. In addition to these, I have noticed the importance of good taste and fashion when purchasing status objects. Conspicuous consumption was connected with social life and sociability. Consumption focused on the objects that were presented and held on display in the social gatherings. The social life and sociability constrained the consumption; the aim was to manifest the social position. However, we should not forget the social pressure or the simple desire to make the life more comfortable. In this study I have showed that the household was the main arena for the agency when studying the early modern consumption. I have also noticed the women’s position and the gendered fields inside the household. However, I emphasized the fact that gender was not the only issue which restricted women’s consumption choices. The household’s social status was the key factor, which we cannot forget. I have noticed that Marie Hackman’s consumption changed over her lifetime. As she aged, she did not consume as flamboyantly or frequently as she had done in her youth, when demands for status goods were at its highest, and when the social status became stabilized, the need for new status goods decreased.