TARINAT JA ELÄMÄ Rättäkitti Tepon talossa 1800-1900-luvuilla
Syrjälä, Heli (2015-06-29)
TARINAT JA ELÄMÄ Rättäkitti Tepon talossa 1800-1900-luvuilla
Syrjälä, Heli
(29.06.2015)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015080710782
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015080710782
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
TURUN YLIOPISTO
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta
SYRJÄLÄ, HELI: Tarinat ja elämä. Rättäkitti Tepon talossa 1800–1900-luvuilla
Pro gradu -tutkielma, 110 sivua, 3 liitesivua
Kulttuurihistoria
Kesäkuu 2015
Rättäkitti-noidasta kerrottuja tarinoita on talletettu arkistoihin yli sadan vuoden ajan.
Rättäkitin on monissa tarinoissa kerrottu olevan Ypäjällä sijaitsevan Mannisten kylän
Tepon talon emäntä. Tarkastelen tässä tutkielmassa Rättäkitistä kerrottujen tarinoiden
liittymistä Tepon talon arkiseen elämään ja asukkaisiin sekä pohdin syitä, mistä nämä
liitokset voivat johtua.
Tutkimuksen kohteena ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta
sekä muista lähteistä löytyneet Rättäkitistä kertovat tarinat ja tulkinnat. Toisen suuren
lähdeaineistoryhmän muodostavat kirkonkirjat, joista olen etsinyt tietoa Tepon talon
asukkaista sekä heidän sosiaalisista suhteistaan. Lisäksi olen tehnyt tutkimusta varten
haastatteluja. Tutkimuksen tarkoituksena on lähdeaineistojen avulla kartoittaa elämää
Tepon talossa Rättäkitti-tarinoiden taustalla sekä tulkita tarinoita uudesta näkökulmasta
historiallista todellisuutta vasten.
Vastausten löytämiseksi olen käsitellyt aineistoa useilla eri tavoilla. Tarinoiden tulkin-
taan olen käyttänyt sekä tilastollisia menetelmiä että lähilukua ja vertailua. Tepon talon
asukkaisiin ja elämään olen tutustunut niin muistitietohistorian, sukututkimuksen kuin
kartta-aineiston tulkinnan avulla. Rättäkitin hahmoa ja tarinoiden taustoja olen selvittä-
nyt eri katsantokannoista hyödyntämällä mikrohistoriaa sekä mentaliteettien, mielen-
maiseman ja kansanomaisen maailmankuvan käsitteitä.
Rättäkitistä kertovien uskomustarinoiden taustalta on löydettävissä yhteyksiä todellisiin,
historiallisiin tapahtumiin. Maailman modernisoituminen, arkisen elinpiirin muuttumi-
nen sekä monet ajatusmaailmaa koskevat muutokset vaikuttivat siihen, että tarinat syn-
tyivät. Tepon taloon ne liitettiin mahdollisesti siellä tapahtuneiden ikävien asioiden seu-
rauksena ja lisäksi talosta löytyi henkilö tai henkilöitä, joihin tarinoiden tapahtumat oli
helppo yhdistää. Kansainvälisistä vaellustarinoista muodostuneet Rättäkitti-tarinat sisäl-
tävät paljon viittauksia 1800-luvun tapahtumiin, joten ne lienee liitetty Loimaan seudul-
la eläneeseen henkilöön vasta silloin.
Varmuutta Rättäkitin oikeasta henkilöstä ei lähdeaineistosta ole löydettävissä, mutta
tekstissäni ehdotan yhtä henkilöä tarinoiden alkulähteeksi. Rättäkitti oli mahdollisesti
henkilön lisä- tai lempinimi, jota ei koskaan kirjattu virallisiin asiakirjoihin. Tarinoiden
taustalta löytyy mielenkiintoisia yhtymäkohtia kansanuskomuksiin, noituuteen ja arjen
mielenmaisemaan. Historia ja tarinat kohtaavat, vaikka yliluonnollisiin tarinoihin pitää
välillä vain uskoa.
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta
SYRJÄLÄ, HELI: Tarinat ja elämä. Rättäkitti Tepon talossa 1800–1900-luvuilla
Pro gradu -tutkielma, 110 sivua, 3 liitesivua
Kulttuurihistoria
Kesäkuu 2015
Rättäkitti-noidasta kerrottuja tarinoita on talletettu arkistoihin yli sadan vuoden ajan.
Rättäkitin on monissa tarinoissa kerrottu olevan Ypäjällä sijaitsevan Mannisten kylän
Tepon talon emäntä. Tarkastelen tässä tutkielmassa Rättäkitistä kerrottujen tarinoiden
liittymistä Tepon talon arkiseen elämään ja asukkaisiin sekä pohdin syitä, mistä nämä
liitokset voivat johtua.
Tutkimuksen kohteena ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta
sekä muista lähteistä löytyneet Rättäkitistä kertovat tarinat ja tulkinnat. Toisen suuren
lähdeaineistoryhmän muodostavat kirkonkirjat, joista olen etsinyt tietoa Tepon talon
asukkaista sekä heidän sosiaalisista suhteistaan. Lisäksi olen tehnyt tutkimusta varten
haastatteluja. Tutkimuksen tarkoituksena on lähdeaineistojen avulla kartoittaa elämää
Tepon talossa Rättäkitti-tarinoiden taustalla sekä tulkita tarinoita uudesta näkökulmasta
historiallista todellisuutta vasten.
Vastausten löytämiseksi olen käsitellyt aineistoa useilla eri tavoilla. Tarinoiden tulkin-
taan olen käyttänyt sekä tilastollisia menetelmiä että lähilukua ja vertailua. Tepon talon
asukkaisiin ja elämään olen tutustunut niin muistitietohistorian, sukututkimuksen kuin
kartta-aineiston tulkinnan avulla. Rättäkitin hahmoa ja tarinoiden taustoja olen selvittä-
nyt eri katsantokannoista hyödyntämällä mikrohistoriaa sekä mentaliteettien, mielen-
maiseman ja kansanomaisen maailmankuvan käsitteitä.
Rättäkitistä kertovien uskomustarinoiden taustalta on löydettävissä yhteyksiä todellisiin,
historiallisiin tapahtumiin. Maailman modernisoituminen, arkisen elinpiirin muuttumi-
nen sekä monet ajatusmaailmaa koskevat muutokset vaikuttivat siihen, että tarinat syn-
tyivät. Tepon taloon ne liitettiin mahdollisesti siellä tapahtuneiden ikävien asioiden seu-
rauksena ja lisäksi talosta löytyi henkilö tai henkilöitä, joihin tarinoiden tapahtumat oli
helppo yhdistää. Kansainvälisistä vaellustarinoista muodostuneet Rättäkitti-tarinat sisäl-
tävät paljon viittauksia 1800-luvun tapahtumiin, joten ne lienee liitetty Loimaan seudul-
la eläneeseen henkilöön vasta silloin.
Varmuutta Rättäkitin oikeasta henkilöstä ei lähdeaineistosta ole löydettävissä, mutta
tekstissäni ehdotan yhtä henkilöä tarinoiden alkulähteeksi. Rättäkitti oli mahdollisesti
henkilön lisä- tai lempinimi, jota ei koskaan kirjattu virallisiin asiakirjoihin. Tarinoiden
taustalta löytyy mielenkiintoisia yhtymäkohtia kansanuskomuksiin, noituuteen ja arjen
mielenmaisemaan. Historia ja tarinat kohtaavat, vaikka yliluonnollisiin tarinoihin pitää
välillä vain uskoa.