Näytä suppeat kuvailutiedot

Tulevien luokanopettajien käsityksiä yhteyttämisestä

Laukkanen, Lila (2015-10-13)

dc.contributorOpettajankoulutuslaitos, Turun yksikkö-
dc.contributor.authorLaukkanen, Lila
dc.date.accessioned2015-10-13T05:57:23Z
dc.date.available2015-10-13T05:57:23Z
dc.date.issued2015-10-13
dc.identifier.urihttp://www.utupub.fi/handle/10024/116133
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokanopettajaopiskelijat ymmärtävät yhteyttämisen biologisena ilmiönä. Tutkimus pohjautuu aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lapsilla, ja mahdollisesti myös aikuisilla esiintyy runsaasti naiiveja arkikäsityksiä kasvien ravinnonsaantiin liittyen. Lisäksi opetusintervention kautta tutkittiin, saavuttavatko luokanopettajaopiskelijat käsitteellisen muutoksen avulla paremman ymmärryksen yhteyttämisestä. Taustamuuttajana tutkittiin myös, onko opiskelijoiden opetusintervention sisällön muodolla eroa tuloksissa, eli onko käsitekarttaopiskelulla yhteyttä käsitteellisen muutoksen syvempään saavuttamiseen verrattuna traditionaalisempaan, sisällysluettelomaiseen opiskelumateriaaliin. Aineisto kerättiiin Turun Yliopistossa toisen vuosikurssin opiskelijoilta keväällä 2014. Tutkimusjoukkoon kuului 99 opiskelijaa. Testi koostui alku- ja loppumittauksesta, sekä niiden välissä tapahtuneesta opetusinterventiosta. Opetusinterventiossa tutkittava opiskeli iPadilta yhteyttämiseen liittyvän tekstin, ja vastasi sen jälkeen jo aiemmin vastaamiinsa kysymyksiin uudestaan. Tutkimus suoritettiin osana laajempaa yliopiston tutkimusta nimeltään E-textbook as a tool for promoting conceptual learning in science – looking for novel design and empirical evidence. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että laadullisesti. Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoilla on hyvin puutteellisia käsityksiä yhteyttämisestä, sillä heikkoon tasoryhmään kuului 36,4 % opiskelijoista. Kuitenkin intervention ja törmäyttävän tekstin avulla käsitystä pystyttiin huomattavasti parantamaan, sillä jälkitestissä heikkoon tasoryhmään kuuluvia opiskelijoita oli enää 14,1 %. Toisaalta jotkut virhekäsitykset olivat niin sitkeitä, ettei interventio muuttanut opiskelijoiden virhekäsityksiä. Laadullisen analyysin avulla tehdyssä osiossa tulosten mukaan yleisin virhekäsitys liittyy kasvien ravitsemukseen. Intervention jälkeen tämä virhekäsitysluokka oli vieläkin yleisin. Tutkimustulokset ovat siis linjassa aiempien tutkimusten kanssa.-
dc.language.isofi-
dc.language.isofin
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.titleTulevien luokanopettajien käsityksiä yhteyttämisestä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education|
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.format.contentabstractOnly


Aineistoon kuuluvat tiedostot

TiedostotKokoTiedostomuotoKatso

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]
    fi=Tämän kokoelman teoksista on saatavana vain tiivistelmä. Teoksen tekijä ei ole antanut lupaa kokotekstin julkaisemiseen. Työn paperisiin kappaleisiin on mahdollista tutustua Turun yliopiston kirjastossa.|en=This collection contains abstracts of theses accepted at the University Turku. Author of the thesis has not allowed that fulltext of thesis is published. A paper copy of the thesis is at the University of Turku library where it can be read.|

Näytä suppeat kuvailutiedot