The Role of Structural Imperfections in Sr2FeMoO6 Thin Films
Saloaro, Minnamari (2015-11-28)
The Role of Structural Imperfections in Sr2FeMoO6 Thin Films
Saloaro, Minnamari
(28.11.2015)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis A I 527
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6309-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6309-6
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä työssä keskityttiin Sr2FeMoO6 (SFMO) ohutkalvojen tutkimukseen pääpainon ollessa niiden magneettisissa ominaisuuksissa ja magneettikentästä riippuvissa virrankuljetusominaisuuksissa. Laserhöyrystyksellä tehtyjen SFMO ohutkalvojen valmistusprosessi optimoitiin, jonka jälkeen venytyksen, kalvon paksuuden ja kasvatusalustan vaikutus tutkittiin huolellisesti. Näiden ulkoisten tekijöiden lisäksi, kalvon sisäisten virheiden vaikutusta sen magneettisiin ominaisuuksiin selvennettiin. Toisaalta työssä tarkasteltiin myös SFMO ohutkalvojen magnetoresistiivisyysominaisuuksia ja esiteltiin puoliempiirinen malli resistiivisyyden lämpötilariippuvuudelle.
SFMO kalvot kasvatettiin yksittäiskidealustoille käyttäen sooli-geeli menetelmällä valmistettua keraamista kohtiota. Rakenteellinen karakterisointi suoritettiin röntgendiffraktiolla, atomivoimamikroskopialla, läpäisyelektronimikroskopialla ja korkean kineettisen energian fotoelektronispektroskopialla. Magneettiset ominaisuudet mitattiin SQUID-magnetometrillä ja virrankuljetus ominaisuudet magneettikentässä magnetometrillä, jossa on resistiivisyys optio.
Parhaat SFMO ohutkalvot kasvatettiin Ar kaasukehässä 1050 °C lämpötilassa. Niiden magneettisia ominaisuuksia ei kyetty parantamaan kasvatuksen jälkeisillä lämpökäsittelyillä lukuunottamatta käsittelyä ultravakuumiolosuhteissa. Optimaaliseksi kalvon paksuudeksi saatiin noin 150 nm ja venymän havaittiin vaikuttavan magneettisiin ominaisuuksiin vain vähän. Sen sijaan, magneettisten ominaisuuksien havaittiin olevan vahvasti riippuvaisia kasvatusalustasta hilojen yhteensopimattomuuden aiheuttamien kidevirheiden takia, jotka voidaan parhaiten välttää käyttämällä SrTiO3 alustaa. Ohutkalvojen ja monikiteisten bulkki näytteiden välillä olevan suuren eron Curien lämpötilassa ja saturaatiomagnetisaatiossa havaittiin liittyvän Fe/Mo-epäjärjestyksen ja happivakanssien määrään. Näin ollen SFMO ohutkalvojen Curien lämpötilaa voidaan parantaa kasvattamalla happivakanssien määrää esimerkiksi ultravakuumikäsittelyllä tai parantamalla Fe/Mo-järjestystä optimoimalla kasvatusparametrejä edelleen.
SFMO ohutkalvojen magneettikentästä riippuvat virrankuljetusominaisuudet eivät noudata mitään tunnettua mallia, mutta resisitiivisyyden lämpötilariippuvuutta kuvattiin onnistuneesti työssä kehitetyllä kahden spinkanavan mallilla. Lisäksi löydettiin näyttöä siitä, että energia-aukkoa enemmistö spinvyössä pienentävät virheet dominoivat resistiivisyyden lämpötilariippuvuutta SFMO ohutkalvoissa. Magnetoresistiivisyyden SFMO ohutkalvoissa havaittiin taas olevan yhdistelmä useita eri mekanismeja, jotka vaikuttavat olevan kytköksissä kalvojen rakenteellisiin muutoksiin.
SFMO kalvot kasvatettiin yksittäiskidealustoille käyttäen sooli-geeli menetelmällä valmistettua keraamista kohtiota. Rakenteellinen karakterisointi suoritettiin röntgendiffraktiolla, atomivoimamikroskopialla, läpäisyelektronimikroskopialla ja korkean kineettisen energian fotoelektronispektroskopialla. Magneettiset ominaisuudet mitattiin SQUID-magnetometrillä ja virrankuljetus ominaisuudet magneettikentässä magnetometrillä, jossa on resistiivisyys optio.
Parhaat SFMO ohutkalvot kasvatettiin Ar kaasukehässä 1050 °C lämpötilassa. Niiden magneettisia ominaisuuksia ei kyetty parantamaan kasvatuksen jälkeisillä lämpökäsittelyillä lukuunottamatta käsittelyä ultravakuumiolosuhteissa. Optimaaliseksi kalvon paksuudeksi saatiin noin 150 nm ja venymän havaittiin vaikuttavan magneettisiin ominaisuuksiin vain vähän. Sen sijaan, magneettisten ominaisuuksien havaittiin olevan vahvasti riippuvaisia kasvatusalustasta hilojen yhteensopimattomuuden aiheuttamien kidevirheiden takia, jotka voidaan parhaiten välttää käyttämällä SrTiO3 alustaa. Ohutkalvojen ja monikiteisten bulkki näytteiden välillä olevan suuren eron Curien lämpötilassa ja saturaatiomagnetisaatiossa havaittiin liittyvän Fe/Mo-epäjärjestyksen ja happivakanssien määrään. Näin ollen SFMO ohutkalvojen Curien lämpötilaa voidaan parantaa kasvattamalla happivakanssien määrää esimerkiksi ultravakuumikäsittelyllä tai parantamalla Fe/Mo-järjestystä optimoimalla kasvatusparametrejä edelleen.
SFMO ohutkalvojen magneettikentästä riippuvat virrankuljetusominaisuudet eivät noudata mitään tunnettua mallia, mutta resisitiivisyyden lämpötilariippuvuutta kuvattiin onnistuneesti työssä kehitetyllä kahden spinkanavan mallilla. Lisäksi löydettiin näyttöä siitä, että energia-aukkoa enemmistö spinvyössä pienentävät virheet dominoivat resistiivisyyden lämpötilariippuvuutta SFMO ohutkalvoissa. Magnetoresistiivisyyden SFMO ohutkalvoissa havaittiin taas olevan yhdistelmä useita eri mekanismeja, jotka vaikuttavat olevan kytköksissä kalvojen rakenteellisiin muutoksiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2895]