Moraalitalouden puolesta puhumattomuuden kulttuuria vastaan - case Tradeka
Nummelin, Aki (2016-02-02)
Moraalitalouden puolesta puhumattomuuden kulttuuria vastaan - case Tradeka
Nummelin, Aki
(02.02.2016)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602024541
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602024541
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä on tutkielma Osuuskunta Tradekan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välisistä toimin-nallisista suhteista. Jäsenistönsä laajasti omistamat osuuskunnat tarjoavat nykymaailmassa eettisen yritystoimintamuodon ja siksi olen kiinnostunut tutkimaan niiden toimintaa. Luottamus ja vuorovai-kutus ovat organisaatioiden menestystekijöitä. Luottamus takaa mahdollisuuden avoimeen ja vilpit-tömään keskusteluun. Yrityksen taloudellisen menestyksen ja vuorovaikutuksen välille taas on löy-dettävissä positiivinen vaikutussuhde. Organisaatiokulttuuriin kuuluvat muun muassa yhtenevät ar-vot, mikä osuuskuntien osalta merkitsee pyrkimystä moraalitalouden kehittämiseen. Moraalitalou-dessa tavallisten ihmisten asiat ja yhteisöt sisällytetään taloustieteellisiin näkemyksiin ja poliittisiin päätöksiin.
Tutkimuskysymykseni on: ”Millainen vuorovaikutus edesauttaa luottamuksen syntymistä ja ylläpitoa Osuuskunta Tradekan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä?” Kysymykseen vastatakseni olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusotetta, tutkimusstrategiana tapaustutkimusta ja –metodina teemahaastattelua. Haastattelin Tradekan yritysjohdon ja omistajahallinnon edustajia. Haastattelu-materiaalista on muodostettu kaksi ydinkategoriaa, strategiaprosessi ja yhteydenpito. Strategiapro-sessissa on kyse luottamuksesta ja yhteydenpidossa vuorovaikutuksesta, joten nimesin ydinkategori-at luottamukseksi ja vuorovaikutukseksi.
Teemahaastattelujen mukaan Osuuskunta Tradekan toimijat odottavat asioiden rehellistä kertomista suorassa, kasvokkaisessa kontaktissa toisen kanssa. Suomalaiseen organisaatiokulttuuriin kuuluvaa puhumattomuuden kulttuuria halutaan kavahtaa, mutta siirtyminen siitä pois koetaan hankalaksi. Edelleen haastattelujen perusteella sai käsityksen, että Tradeka-konsernin yritysjohdossa tapahtuneet henkilömuutokset ovat johtaneet avoimuuden lisääntymiseen ja työskentelyilmapiirin kohenemiseen. Omistajahallinnon toteuttama johdon valvonta on toteutettu osuuskunnan strategian ja corporate governance –ohjeistuksen avulla. Osakeyhtiöitettyjen liiketoimintojen johtoon puolestaan on hankit-tu ulkopuolista liikkeenjohdon asiantuntemusta, mikä tyydyttää yritysjohtoa. Luottamuksen vahvis-taminen Tradekan sisällä edellyttää kaikkien toimijoiden aktiivisuutta vuorovaikutuksessa sekä omis-tajahallinnon edustajien vahvempaa kouluttautumista liiketaloudellisiin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä syntyy erilaisia keskustelupainotuksia siksi, että omistajahallinto haluaa kehittää Tradekan osuustoiminnallista puolta, kun taas yritysjohto panos-taa enemmän yrityksen kannattavuuden parantamiseen. Osuustoiminnallisuuden lisääminen ja mo-raalitalouden korostaminen Tradekan toiminnassa edellyttävätkin omistajahallinnon aktiivisuutta.
Tutkimuskysymykseni on: ”Millainen vuorovaikutus edesauttaa luottamuksen syntymistä ja ylläpitoa Osuuskunta Tradekan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä?” Kysymykseen vastatakseni olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusotetta, tutkimusstrategiana tapaustutkimusta ja –metodina teemahaastattelua. Haastattelin Tradekan yritysjohdon ja omistajahallinnon edustajia. Haastattelu-materiaalista on muodostettu kaksi ydinkategoriaa, strategiaprosessi ja yhteydenpito. Strategiapro-sessissa on kyse luottamuksesta ja yhteydenpidossa vuorovaikutuksesta, joten nimesin ydinkategori-at luottamukseksi ja vuorovaikutukseksi.
Teemahaastattelujen mukaan Osuuskunta Tradekan toimijat odottavat asioiden rehellistä kertomista suorassa, kasvokkaisessa kontaktissa toisen kanssa. Suomalaiseen organisaatiokulttuuriin kuuluvaa puhumattomuuden kulttuuria halutaan kavahtaa, mutta siirtyminen siitä pois koetaan hankalaksi. Edelleen haastattelujen perusteella sai käsityksen, että Tradeka-konsernin yritysjohdossa tapahtuneet henkilömuutokset ovat johtaneet avoimuuden lisääntymiseen ja työskentelyilmapiirin kohenemiseen. Omistajahallinnon toteuttama johdon valvonta on toteutettu osuuskunnan strategian ja corporate governance –ohjeistuksen avulla. Osakeyhtiöitettyjen liiketoimintojen johtoon puolestaan on hankit-tu ulkopuolista liikkeenjohdon asiantuntemusta, mikä tyydyttää yritysjohtoa. Luottamuksen vahvis-taminen Tradekan sisällä edellyttää kaikkien toimijoiden aktiivisuutta vuorovaikutuksessa sekä omis-tajahallinnon edustajien vahvempaa kouluttautumista liiketaloudellisiin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä syntyy erilaisia keskustelupainotuksia siksi, että omistajahallinto haluaa kehittää Tradekan osuustoiminnallista puolta, kun taas yritysjohto panos-taa enemmän yrityksen kannattavuuden parantamiseen. Osuustoiminnallisuuden lisääminen ja mo-raalitalouden korostaminen Tradekan toiminnassa edellyttävätkin omistajahallinnon aktiivisuutta.