140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä.

Abstract

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piir teitä. Normatiivisten demokratiateor ioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.