Vain lakiko lasta suojelee?
Valjakka, Eeva (2016-06-17)
Vain lakiko lasta suojelee?
Valjakka, Eeva
(17.06.2016)
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS, Scripta Lingua Fennica Edita Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6442-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6442-0
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tiivistelmä
TURUN YLIOPISTO
Oikeustieteellinen tiedekunta
Perhe-oikeus
VALJAKKA EEVA: Vain lakiko lasta suojelee?
Väitöskirja, 219 s.
Kesäkuu 2016
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen lastensuojelulainsäädännön pitkän ai-
kavälin kehitystä 1800-luvun lopulta 2010-luvulle. Tavoitteena on selvittää, mil-
lä tavoin lasten suojelun tarvetta on lastensuojelulakeja säädettäessä määritelty ja
millaisin keinoin julkinen valta on suojellut lapsia. Tutkimuksessa luodaan myös
yleisemmin kuvaa siitä, millaista keskustelua lastensuojelun yhteiskunnallisesta
tehtävästä, yksityisen ja julkisen hyvinvointivastuun jakautumisesta sekä julkisen
vallan perheen yksityisyyteen puuttuvien toimien tarpeellisuudesta ja oikeutukses-
ta on eri aikoina käyty. Tutkimuksessa lastensuojelun käsitettä käytetään sekä laa-
jemmassa (Child Welfare) että suppeammassa (Child Protection) merkityksessä.
Tutkimus on lapsi- ja oikeuspoliittinen puheenvuoro, jossa lastensuojelun
institutionaalisia kehityskulkuja tarkastellaan yhteiskunnassa sosioekonomisesti
heikoimmassa asemassa olevan lapsiväestön ja lastensuojelun asiakkaiksi valikoi-
tuvien lasten näkökulmasta. Tutkimusote on ongelmalähtöinen ja yhteyshakuinen
siten, että tutkimuskysymyksiä tarkastellaan monitieteisesti hallinto- ja sosiaalioi-
keudellisessa viitekehyksessä.
Tutkimus osoittaa, että tarkasteltaessa lastensuojelua käsitteen suppeam-
massa merkityksessä lastensuojeluinstituution rakenteet kuten lasten suojelutar-
peen määrittely, suojelun keinot ja lastensuojelulain julkilausutut tavoitteet ovat
pysyneet lähes samankaltaisina aina ensimmäisen lastensuojelulain (1936) säätä-
misestä lukien.
Tarkasteltaessa lastensuojelua käsitteen laajemmassa merkityksessä voidaan
lastensuojelussa nähdä tapahtuneen muutoksia. Vähitellen hyvinvointivaltion
laajentuessa lastensuojelua koskeva ymmärrys muuttui yhä moniulotteisemmak-
si. Lastensuojelu merkitsi 1960-luvulle tultaessa laajaa lapsiväestön hyvinvointia
turvaavaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa. Myös sosiaalipolitiikan suunnanmuutos
1990-luvulla ja sen myötä julkisen vallan vastuun kaventaminen merkitsivät muu-
tosta lastensuojelussa. Monille yhteiskunnan eri osa-aluille ulottuvien perheiden ja
lasten hyvinvointia tavoittelevien politiikkaohjelmien ja niiden toteuttamispyrki-
mysten sijaan lastensuojelu kaventui niin käsitteenä kuin käytännön toimintanakin
tarkoittamaan lähes yksinomaan sosiaalihuollon erityispalvelua eli lapsi- ja perhe-
kohtaista lastensuojelua.
Asiasanat: Lastensuojelu, lastensuojelulainsäädäntö, historiallinen kehitys, oikeu-
dellinen sääntely, hyvinvointivaltio. Abstract
UNIVERSITY OF TURKU
Faculty of Law
Family Law
VALJAKKA EEVA: Are children protected by the law alone?
Academic dissertation, 219 pages
June 2016
This study examines the long-term development of the Finnish child welfare leg-
islation from the end of the 19th century to the 2010s. The aim is to trace how
the need for child protection has been defined while enacting these acts and how
public powers have protected children. The study also creates a wider picture of the
debates in different times on the social function of child welfare, on the division of
welfare responsibility, and on the justification of official measures intervening in
the privacy of families. The study covers child protection as intended in the con-
cepts of both Child Welfare and Child Protection.
The study addresses child policies and legal policies and examines the in-
stitutional progression of child protection from the perspectives of the children in
the weakest position in socio-economic terms and of those that are clients of child
welfare services. The approach is problem-oriented and wide-ranging in the sense
that research questions are examined in a multidisciplinary manner in the frame-
work of Administrative and Social Law.
The study demonstrates that while examining Child Protection, the struc-
tures of the child welfare institutions, such as the definition of the child welfare
needs, measures of protection and the stated objectives of the Child Welfare Act
have remained almost similar since the enactment of the first Child Welfare Act
(1936).
In contrast, while examining Child Welfare in wider terms, changes can be
observed. As the welfare state enlarged, the understanding of child welfare became
more diversified. From the 1960s, child welfare referred to children’s welfare and
comprehensive political agenda safeguarding child welfare as well as the fortunate
preconditions for children’s growth and development. The change in the Finnish
social policies in the 1990s and the resulting narrowing down of the public re-
sponsibilities have marked a change in child welfare mentality. Instead of trying
to enforce policy agendas covering several social fields and aiming at family and
child welfare, child welfare has been constricted both as a concept and as a practical
measure to refer almost uniquely to social welfare service, i.e. child- and fami-
ly-specific child welfare.
Keywords: child welfare, child welfare legislation, historical perspective, legal reg-
ulation, welfare state.
TURUN YLIOPISTO
Oikeustieteellinen tiedekunta
Perhe-oikeus
VALJAKKA EEVA: Vain lakiko lasta suojelee?
Väitöskirja, 219 s.
Kesäkuu 2016
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen lastensuojelulainsäädännön pitkän ai-
kavälin kehitystä 1800-luvun lopulta 2010-luvulle. Tavoitteena on selvittää, mil-
lä tavoin lasten suojelun tarvetta on lastensuojelulakeja säädettäessä määritelty ja
millaisin keinoin julkinen valta on suojellut lapsia. Tutkimuksessa luodaan myös
yleisemmin kuvaa siitä, millaista keskustelua lastensuojelun yhteiskunnallisesta
tehtävästä, yksityisen ja julkisen hyvinvointivastuun jakautumisesta sekä julkisen
vallan perheen yksityisyyteen puuttuvien toimien tarpeellisuudesta ja oikeutukses-
ta on eri aikoina käyty. Tutkimuksessa lastensuojelun käsitettä käytetään sekä laa-
jemmassa (Child Welfare) että suppeammassa (Child Protection) merkityksessä.
Tutkimus on lapsi- ja oikeuspoliittinen puheenvuoro, jossa lastensuojelun
institutionaalisia kehityskulkuja tarkastellaan yhteiskunnassa sosioekonomisesti
heikoimmassa asemassa olevan lapsiväestön ja lastensuojelun asiakkaiksi valikoi-
tuvien lasten näkökulmasta. Tutkimusote on ongelmalähtöinen ja yhteyshakuinen
siten, että tutkimuskysymyksiä tarkastellaan monitieteisesti hallinto- ja sosiaalioi-
keudellisessa viitekehyksessä.
Tutkimus osoittaa, että tarkasteltaessa lastensuojelua käsitteen suppeam-
massa merkityksessä lastensuojeluinstituution rakenteet kuten lasten suojelutar-
peen määrittely, suojelun keinot ja lastensuojelulain julkilausutut tavoitteet ovat
pysyneet lähes samankaltaisina aina ensimmäisen lastensuojelulain (1936) säätä-
misestä lukien.
Tarkasteltaessa lastensuojelua käsitteen laajemmassa merkityksessä voidaan
lastensuojelussa nähdä tapahtuneen muutoksia. Vähitellen hyvinvointivaltion
laajentuessa lastensuojelua koskeva ymmärrys muuttui yhä moniulotteisemmak-
si. Lastensuojelu merkitsi 1960-luvulle tultaessa laajaa lapsiväestön hyvinvointia
turvaavaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa. Myös sosiaalipolitiikan suunnanmuutos
1990-luvulla ja sen myötä julkisen vallan vastuun kaventaminen merkitsivät muu-
tosta lastensuojelussa. Monille yhteiskunnan eri osa-aluille ulottuvien perheiden ja
lasten hyvinvointia tavoittelevien politiikkaohjelmien ja niiden toteuttamispyrki-
mysten sijaan lastensuojelu kaventui niin käsitteenä kuin käytännön toimintanakin
tarkoittamaan lähes yksinomaan sosiaalihuollon erityispalvelua eli lapsi- ja perhe-
kohtaista lastensuojelua.
Asiasanat: Lastensuojelu, lastensuojelulainsäädäntö, historiallinen kehitys, oikeu-
dellinen sääntely, hyvinvointivaltio.
UNIVERSITY OF TURKU
Faculty of Law
Family Law
VALJAKKA EEVA: Are children protected by the law alone?
Academic dissertation, 219 pages
June 2016
This study examines the long-term development of the Finnish child welfare leg-
islation from the end of the 19th century to the 2010s. The aim is to trace how
the need for child protection has been defined while enacting these acts and how
public powers have protected children. The study also creates a wider picture of the
debates in different times on the social function of child welfare, on the division of
welfare responsibility, and on the justification of official measures intervening in
the privacy of families. The study covers child protection as intended in the con-
cepts of both Child Welfare and Child Protection.
The study addresses child policies and legal policies and examines the in-
stitutional progression of child protection from the perspectives of the children in
the weakest position in socio-economic terms and of those that are clients of child
welfare services. The approach is problem-oriented and wide-ranging in the sense
that research questions are examined in a multidisciplinary manner in the frame-
work of Administrative and Social Law.
The study demonstrates that while examining Child Protection, the struc-
tures of the child welfare institutions, such as the definition of the child welfare
needs, measures of protection and the stated objectives of the Child Welfare Act
have remained almost similar since the enactment of the first Child Welfare Act
(1936).
In contrast, while examining Child Welfare in wider terms, changes can be
observed. As the welfare state enlarged, the understanding of child welfare became
more diversified. From the 1960s, child welfare referred to children’s welfare and
comprehensive political agenda safeguarding child welfare as well as the fortunate
preconditions for children’s growth and development. The change in the Finnish
social policies in the 1990s and the resulting narrowing down of the public re-
sponsibilities have marked a change in child welfare mentality. Instead of trying
to enforce policy agendas covering several social fields and aiming at family and
child welfare, child welfare has been constricted both as a concept and as a practical
measure to refer almost uniquely to social welfare service, i.e. child- and fami-
ly-specific child welfare.
Keywords: child welfare, child welfare legislation, historical perspective, legal reg-
ulation, welfare state.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2880]