Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selittäjinä

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot opettajien ja oppilaanohjaajien toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat ensi sijassa yleisopetusta antavien suomenkielisten peruskoulujen yhdeksäsluokkalaiset.

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, jossa tarkastellaan oppilaiden kokemuksia ohjauksen saatavuudesta ja hyödyllisyydestä sekä urapohdinnasta peruskoulun päättyessä. Tutkimusaineisto koottiin yhteishaun jälkeen huhti–toukokuussa 2014. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista johdettujen väittämien avulla selitetään urapohdinta-mittarin sisältämien muuttujien vaihtelua. Taustamuuttujina käytetään oppilaiden koti- ja koulutaustaa. Urapohdinta-mittari on johdettu CIP-teoriasta (Cognitive Information Processing) ja muokattu CTI-mittarista (Career Thoughts Inventory). Tutkimusaineisto (N = 887) on koottu Webropol-kyselyn avulla.

Oppilaiden urapohdintaa mitattiin neljän summamuuttujien avulla. Mittariston 48 väittämästä muodostettiin urapohdinta-summamuuttuja. Tämän lisäksi urapohdinnan osa-alueita arvioitiin sitoutuminen-, epävarmuus- ja konflikti-summamuuttujan avulla. Sitoutuminen-summamuuttuja mittasi sitä, miten vaikeaksi oppilas koki yhteen ura- ja jatkokoulutusvalintaan sitoutumisen. Epävarmuus-summamuuttuja mittasi päätöksenteon epävarmuutta ja konflikti-summamuuttuja vaikeutta tasapainoilla omien ajatusten ja toisaalta merkittäviksi koettujen läheisten ajatusten välillä.

Kaikkien opettajien ohjaustyön näkökulmasta parhaiten hyvää urapohdintatulosta, jatkokoulutukseen sitoutumista ja päätöksentekovarmuutta ennustivat oppilaan hyvät kokemukset yhteistoiminnasta, hänen myönteinen suhtautumisensa koulunkäyntiin ja opintosuoritukset. Myös itseohjautuvuus oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä urapohdintaan. Itseohjautuvuus-summamuuttuja mittasi sitä, oliko oppilas kokenut, että ohjaukselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Opettajien tulisi kiinnittää ohjauksessaan huomiota hiljaisiin ja vähän huomiota vaativiin oppilaisiin ja tukea kaikkien oppilaiden toimintakykyä.

Opinto-ohjaajan taas tulisi panostaa oppilaan itsetuntemuksen kehittämiseen ja valmiuteen toimia suunnitelmallisesti. Toisen asteen nivelvaiheohjauksen painopiste tulisi siirtää päättöluokkaa varhaisemmaksi. Tutkimustulos ei tue ajatusta, että tehostettu oppilaanohjaus kohdennettaisiin opintomenestyksen mukaan, koska heikkoja urapohtijoita oli kaikissa keskiarvosanaluokissa. Opinto-ohjaajien tulisi panostaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja tehostaa koko koulun työelämäyhteistyötä.

This study is about the differences in the career thoughts of Turku basic education final-graders, and the purpose of this study is to find out how the teachers' and students' estimates of the guidance counsellors’ counselling are related to the students' career thinking. Ninth-graders who attend Finnish-speaking mainstream basic education have been primarily targeted in this study.

This study is a cross-sectional study in which the students' experiences of the availability and usefulness of career counselling at the end of basic education are examined. The research material was compiled after the joint application in April and May of 2014. The variety in the CTI-assessment variables is explained by claims derived from the 2004 basic education core curriculum principles. Students home and schooling backgrounds are used as a background variable. The CTI-assessment was conducted from the CIP-theory (Cognitive Information Processing) and was modified from the Career Thoughts Inventory. Research material (N = 887) was collected through a Webropol-survey.

Student’s career thinking was measured through four sum variables. The career thinking sum variable was comprised of the 48 claims displayed in the instrumentation. The sectors of career thinking were also assessed on the sum variables of commitment, uncertainty and conflict. Commitment sum variable measured how difficult the student found committing to one career- and postgraduate education choice. The uncertainty sum variable measured the uncertainty in decision making and the conflict sum variable the difficulty of balancing in between the students' own thoughts and the thoughts of the people close to him/her that were considered significant by the student.

From the perspective of counselling given by all teachers, the students' positive attitude towards school, achievements in school, and good experiences of collaboration predicted good results in career thinking, commitment to postgraduate education, and certainty in decision making. The self-regulated learning sum variable measured whether the student experienced that the goals set up for counselling had been achieved. In their counselling, the teachers should pay attention to the students that are silent and demand little notice and support every student’s ability to act.

The guidance counsellor then again should invest in increasing the students' self-awareness and his/her ability to act according to a plan. The counselling's focus between basic education and general upper secondary education should be moved to the grade preceding the final grade. The result of the study does not support the idea that intensified guidance counselling should be targeted according to achievements in studies, because poor career thinkers were found in all grade-average categories. Guidance counsellors should invest in the usage of information and communication technology and enhance the working life co-operation of the whole school.