Abiotic and biotic effects on secondary sexual traits at the population and individual levels in a passerine bird
Järvistö, Pauliina E. (2016-10-07)
Abiotic and biotic effects on secondary sexual traits at the population and individual levels in a passerine bird
Järvistö, Pauliina E.
(07.10.2016)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis A II 322
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6571-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6571-7
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Sukupuolivalinta on voimakas evolutiivinen voima, joka voi vaikuttaa eliöiden rakenteisiin, käyttäytymiseen ja elinkiertoekologiaan sekä jopa lajiutumis- ja sukupuuttoonkuolemisprosesseihin. Tässä väitöskirjassa tarkastelin, miten eloton sekä elollinen ympäristö vaikuttavat toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämiseen ja evoluutioon kirjosiepolla (Ficedula hypoleuca). Tutkin näitä kysymyksiä käyttäen sekä pitkäaikaisaineistoja että manipulatiivisia ja vertailevia lähestymistapoja. Ensiksi tutkin, johtuuko eriväristen kirjosieppokoiraiden lämpötilasidonnainen lisääntymismenestys eroista poikasten perimässä vai eroista eriväristen koiraiden jälkeläishoidossa. Lisäksi tutkin, miten kasvatettu tai pienennetty poikuekoko vaikutti aikuisten lintujen tulevaan kelpoisuuteen sekä koiraiden toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämiseen seuraavana lisääntymiskautena. Seuraavaksi tarkastelin talvehtimisalueiden (Saharan eteläpuoleinen Afrikka) ympäristöolosuhteiden vaikutusta koiraiden toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämiseen, sekä mahdollisia talvehtimisolosuhteiden ja koiraiden fenotyypin välisiä yhdysvaikutuksia koirasja naaraskirjosieppojen kelpoisuuteen. Lopuksi tutkin sosiaalisen ympäristön mahdollisia vaikutuksia koiraiden toissijaisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen.
Kylmällä säällä mustien koiraiden kasvattamat poikaset olivat kevyempiä kuin ruskeiden koiraiden kasvattamat poikaset. Tämä eriväristen koiraiden lämpötilasidonnainen lisääntymismenestys johtui eriväristen koiraiden eroista hoitaa poikasia eri lämpötiloissa. Lisäksi löysin yksilönsisäisen vasteen melaniinivärityksessä niillä koirailla, joiden poikuekokoa oli kasvatettu niin, että koirasyksilöt tummenivat seuraavana lisääntymiskautena. Toisaalta, niillä naarailla, joiden poikuekokoa oli kasvatettu, oli pienempi todennäköisyys palata seuraavalle lisääntymiskaudelle kuin niillä naarailla, joiden poikuekokoa oli pienennetty tai ei ollut muutettu.
Talvehtimiskauden keskisademäärä sekä talvi-NAO (North Atlantic Oscillation) vaikuttivat koirasyksilöiden siipilaikun kokoon sekä siipilaikun koosta riippuvaan valintaan. Yksilöiden siipilaikun koko pieneni vähäsateisina korkean NAO:n talvina. Samojen olosuhteiden aikana pienilaikkuisilla koirailla oli alhaisempi elossasäilyvyys kuin suurilaikkuisilla koirailla, kun taas kosteiden, alhaisen NAO:n, talvina tilanne oli päinvastainen. Lisäksi koiraat sulkivat tummemman höyhenpuvun kuivien talvehtimisolosuhteiden aikana verrattuna kosteisiin talvehtimisolosuhteisiin. Havaitsin myös, että naaraat, jotka pariutuivat suurisiipilaikkuisen koiraan kanssa kuivan talven jälkeen munivat suurempia munalukuja kuin ne, jotka pariutuivat pienilaikkuisen koiraan kanssa. Lisäksi havaitsin, että kuivan talven jälkeen niillä naarailla, jotka pariutuivat suurisiipilaikkuisen koiraan kanssa, oli korkeampi elossäsäilyvyys kuin niillä, jotka pariutuivat pienilaikkuisen kanssa.
Tulosteni mukaan otsalaikun koko vaikuttaa lajinsisäisen koiras-koiraskilpailun lopputulokseen niin, että suurilaikkuiset koiraat olivat pienilaikkuisia aggressiivisempia. Lisäksi näyttäisi siltä, että lajienvälisessä koiras-koiraskilpailussa kirjosieppokoiraiden ja sepelsieppokoiraiden (Ficedula albicollis, sisarlaji) välillä ruskeat kirjosieppokoiraat mimikoivat sisarlajinsa naaraita. Tämä todennäköisesti vähentää sepelsieppokoiraiden aggressiivisuutta kirjosieppokoiraita kohtaan.
Väitöskirjani tulokset tarjoavat uutta tärkeää tietoa siitä, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa fenotyypin ilmentämiseen ja evoluutioon sekä fenotyypistä riippuvaan valintaan kirjosiepolla. Tulosteni perusteella vaikuttaa siltä, että yksilön- ja populaationsisäistä sekä vuosien välistä vaihtelua toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämisessä ylläpitävät suurelta osin vaihtelevat ympäristöolosuhteet sekä lisääntymis- että talvehtimisalueilla. Siten mailmanlaajuinen ilmastonmuutos voi vaikuttaa pitkänmatkan muuttolajin populaatiodynamiikkaan monella eri tavalla. Ilmasto voi muuttua hyvin eri tavalla kahdella eri mantereella, jolla lisääntyminen ja talvehtiminen tapahtuvat. Tällaiset ympäristönmuutokset voivat vaikuttaa hyvin voimakkaasti sukupuolivalinnan suuntaan, toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämiseen sekä fenotyypiltään erilaisten yksilöiden kelpoisuuteen, ja kaikki nämä prosessit osaltaan muokkaavat populaatioita.
Kylmällä säällä mustien koiraiden kasvattamat poikaset olivat kevyempiä kuin ruskeiden koiraiden kasvattamat poikaset. Tämä eriväristen koiraiden lämpötilasidonnainen lisääntymismenestys johtui eriväristen koiraiden eroista hoitaa poikasia eri lämpötiloissa. Lisäksi löysin yksilönsisäisen vasteen melaniinivärityksessä niillä koirailla, joiden poikuekokoa oli kasvatettu niin, että koirasyksilöt tummenivat seuraavana lisääntymiskautena. Toisaalta, niillä naarailla, joiden poikuekokoa oli kasvatettu, oli pienempi todennäköisyys palata seuraavalle lisääntymiskaudelle kuin niillä naarailla, joiden poikuekokoa oli pienennetty tai ei ollut muutettu.
Talvehtimiskauden keskisademäärä sekä talvi-NAO (North Atlantic Oscillation) vaikuttivat koirasyksilöiden siipilaikun kokoon sekä siipilaikun koosta riippuvaan valintaan. Yksilöiden siipilaikun koko pieneni vähäsateisina korkean NAO:n talvina. Samojen olosuhteiden aikana pienilaikkuisilla koirailla oli alhaisempi elossasäilyvyys kuin suurilaikkuisilla koirailla, kun taas kosteiden, alhaisen NAO:n, talvina tilanne oli päinvastainen. Lisäksi koiraat sulkivat tummemman höyhenpuvun kuivien talvehtimisolosuhteiden aikana verrattuna kosteisiin talvehtimisolosuhteisiin. Havaitsin myös, että naaraat, jotka pariutuivat suurisiipilaikkuisen koiraan kanssa kuivan talven jälkeen munivat suurempia munalukuja kuin ne, jotka pariutuivat pienilaikkuisen koiraan kanssa. Lisäksi havaitsin, että kuivan talven jälkeen niillä naarailla, jotka pariutuivat suurisiipilaikkuisen koiraan kanssa, oli korkeampi elossäsäilyvyys kuin niillä, jotka pariutuivat pienilaikkuisen kanssa.
Tulosteni mukaan otsalaikun koko vaikuttaa lajinsisäisen koiras-koiraskilpailun lopputulokseen niin, että suurilaikkuiset koiraat olivat pienilaikkuisia aggressiivisempia. Lisäksi näyttäisi siltä, että lajienvälisessä koiras-koiraskilpailussa kirjosieppokoiraiden ja sepelsieppokoiraiden (Ficedula albicollis, sisarlaji) välillä ruskeat kirjosieppokoiraat mimikoivat sisarlajinsa naaraita. Tämä todennäköisesti vähentää sepelsieppokoiraiden aggressiivisuutta kirjosieppokoiraita kohtaan.
Väitöskirjani tulokset tarjoavat uutta tärkeää tietoa siitä, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa fenotyypin ilmentämiseen ja evoluutioon sekä fenotyypistä riippuvaan valintaan kirjosiepolla. Tulosteni perusteella vaikuttaa siltä, että yksilön- ja populaationsisäistä sekä vuosien välistä vaihtelua toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämisessä ylläpitävät suurelta osin vaihtelevat ympäristöolosuhteet sekä lisääntymis- että talvehtimisalueilla. Siten mailmanlaajuinen ilmastonmuutos voi vaikuttaa pitkänmatkan muuttolajin populaatiodynamiikkaan monella eri tavalla. Ilmasto voi muuttua hyvin eri tavalla kahdella eri mantereella, jolla lisääntyminen ja talvehtiminen tapahtuvat. Tällaiset ympäristönmuutokset voivat vaikuttaa hyvin voimakkaasti sukupuolivalinnan suuntaan, toissijaisten sukupuoliominaisuuksien ilmentämiseen sekä fenotyypiltään erilaisten yksilöiden kelpoisuuteen, ja kaikki nämä prosessit osaltaan muokkaavat populaatioita.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2895]